Kynä kavala kaunis kyllä
vaan petollinen
kuurona kirjoittaa
mitä tahtoo
tervettä järkeä tahdo
ei
vaan kaivelee
koloja noloja kerrassaan outoja
toisinaan tuulellaan vähät
välittää, viiskoo sanat
multa piiloon
aivan kuin en niitä vielä
mieleeni muistuttaisi kerran toisen
ja silti
ilman sulkaa sulavaa
kaunista ja kuolematonta
tavoittaa mahdotonta
olisi
kynäni mahtavan on mieleni
vanki
puristamalla, paineella
painostamalla
taivas ei aukene, ei
liioin tuskieni tulvapadot
sisälläni asustaa tuhat tuhatta
tarinaa, tunnetta
ellei kynäni niitä vapauta
elämään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti