Ohikiitävä hetki
aisti, tunne
jollaista ei tule
toista
ei kellekään
ei minulle
koskaan enää
tartun välähdykseen
pusertaen aistin
tunteiden läpi
suljen silmät
unohdun itseeni
ja päästän irti
paperille
Tarkoitus olisi runoja saada. Tilattu on, en tiedä josko milloin saapuvat vaiko tuottavat hajatelmaa, rikkoontunutta tavaraa. Hieman on varastoja, joista jakaa. Laadulla tai laadutta, mielipiteestä piittaamatta ovat palasia sielustani. Ethän siis lainaa kysymättä itsessä kalleintani.
Runot syntyvät sähköllä
Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.
Yleistä sälää
Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
torstai 30. huhtikuuta 2015
tiistai 28. huhtikuuta 2015
Umpikujia ja solmuja
Mietteitä mustia
tajunnan takaa
täynnä pääni
ei
ei riitä
enää itsesääli
varastot sen
ehtyneet on
umpikujia ja solmuja
tyhjyyden turhaumia
sanatonta tuskaa
hiljaista hiipumista
kohden kuolemaa
kalseampaa kosketusta
elämän ilman iloja
nauran vain
itsekseni
itken
kyynelittä
unissani
unelmissani
etsin itseäni
suunnistan surussani
tajunnan takaa
täynnä pääni
ei
ei riitä
enää itsesääli
varastot sen
ehtyneet on
umpikujia ja solmuja
tyhjyyden turhaumia
sanatonta tuskaa
hiljaista hiipumista
kohden kuolemaa
kalseampaa kosketusta
elämän ilman iloja
nauran vain
itsekseni
itken
kyynelittä
unissani
unelmissani
etsin itseäni
suunnistan surussani
maanantai 27. huhtikuuta 2015
Kevätunelmia
Kevätaurinkoa
siemailen silmäluomilla
eikös olisi
kiehtova ajatus
niin
aivan
juuri sellaisenaan
siemailen silmäluomilla
eikös olisi
kiehtova ajatus
niin
aivan
juuri sellaisenaan
perjantai 24. huhtikuuta 2015
Rakkaus
Rakastan
-han Sinua
rakastanhan
enkö vain
en kai
kyllä vain
ai-ai
mitä sain
kestän kai
itken taas
rukoillen polvillain
ARMOA taas
rakastan sinua
vihaankin
niin kovasti
huudan itken kiroan
taivas kaatuu
taas
en mitään voi
rakastan
rakastanhan
vai vihaanko vain
kuolenko ain
-han Sinua
rakastanhan
enkö vain
en kai
kyllä vain
ai-ai
mitä sain
kestän kai
itken taas
rukoillen polvillain
ARMOA taas
rakastan sinua
vihaankin
niin kovasti
huudan itken kiroan
taivas kaatuu
taas
en mitään voi
rakastan
rakastanhan
vai vihaanko vain
kuolenko ain
Elämäntehtävä
Tulitikku pieni
laiha mitätön
kerran kera kitkan raapaistiin
säihkyen syttyi sihisten
tulta valoa lämmön
hetkeksi loi
sytytti palasen kaarnaa
teki tehtävänsä
heitettiin käytettynä pois
laiha mitätön
kerran kera kitkan raapaistiin
säihkyen syttyi sihisten
tulta valoa lämmön
hetkeksi loi
sytytti palasen kaarnaa
teki tehtävänsä
heitettiin käytettynä pois
Kyynel
Kyynel kaunis
poskea pitkinvaluu vain
huulten huomaan
yksin aivan
ilman isää
äitiä vailla
elämän pieniä ihmeitä vain
Vielä vie hetken
Kevät rinnassa
katselin kohden kesää
heitti tuuli roskan ilmaan
katseeni nostin
lampun kadun
kajossa valon
sadetta näin
räntää
huokaus
huhtikuu
katselin kohden kesää
heitti tuuli roskan ilmaan
katseeni nostin
lampun kadun
kajossa valon
sadetta näin
räntää
huokaus
huhtikuu
torstai 23. huhtikuuta 2015
Kesäunelmia
Pienen pienen hiirulaisen
supi supi suomalaisen
suu suppuun sujahtaa
kukan pujahtaessa nupulleen
kesä, kesä tulee
vielä vaatteet päältä vähenee
ihminen iloitsee
kukkia, kukkia
keltaisia kukkia
ilman sukkia
siilin tukkia
supi supi suomalaisen
suu suppuun sujahtaa
kukan pujahtaessa nupulleen
kesä, kesä tulee
tulee
kevät kyllä etenee etenee
talven taakka tuska taipuu taasvielä vaatteet päältä vähenee
ihminen iloitsee
kukkia, kukkia
keltaisia kukkia
ilman sukkia
siilin tukkia
Seitissä syöjätärtä odotellen
Surua sanoilla suustasi syljet
tarinoillasi tuskaa tapatkiroamalla karkoittaa koetat
kyynelillä kuljettaa pois
avuttomana itket
auta ei
tapahtunut se jo on
uhri sen olet
turhaan itseäsi irti riuhdot
sinut hämähäkki seitistään syö
Elä mistä - Katu musta
Hetkessä
hetkestä hetkeen
ilman syytä
ilman seurausta
tunteesta toiseen
järjettä ikuisuuteen
katkeamattomaan orgiaan
koukussakunnes pimeys lukitsee luukut
kahleissa
liikkumatta, kuollutta
teeskennellen
etteivät kilise ja kolisekahleet
hiljaa, eilistä hamuten
sirpaleista labyrinttiä rakentaen
tekemättä tehtyä
en
unohtaa
katumusta
kannan
kahleissani.
Lähtivät kera ilon
Lähtivät linnut matkalleen
puolikuuta paloi kirkkaana – kaatuitoinen puoli pimeässä
vaeltaa saa
sokeana ilotta aivan
menneet on muistot kauniit
kalatkin jäätyneet järviin
lapset luistimin niiden päällä nyt leikkii
lumi hautaa elämän merkit alleen
kärsineet, kärsityt jätetään jälkeen
luo huominen lumet pois?
kinokset kuin eilisen kaatopaikkoja
vasta kevät sulattaa kuoren kertoen
talven turmelluksen
lemuna ilmassa
haju kuolleen kalan
tuotos koiran peräpään
ja kasvattaa kevät kukkiaan
taas kesän kuivuus niitä korventaa
Silmät lapuilla putkessa juosten
Kunhan kolmen kulman ohi juoksen
ehkä vielä ongelmankin taikka vaikka onnen
kiire, kiire
minne milloinkin
kullakin kulloinkin
ken tietää
minne vie
tämä tie
hällä väliä, vällä häliä
kunhan kuljen, kovaa kuljen
kiire ohi hälyn
vie se muuten multa älyn
jos en pois pääse tästä
kamalasta elämästä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)