Yöllisellä ajelulla

Lamppulyhty, lamppulyhty
lamppulyhty

kovempaa, kovempaa teille ilman valoja
keskiyö
sinisen taivaan hämärässä
pellot
kantavat yllään sumun taakkaa
lailla ballerinojen miljoonien huojuvien
hellästi yön hentoisessa
unohteliaassa huojunnassa

ajan satasta vaikka
tiedän etten  saisi
yksinäinen asfaltti nielee
ja pakottaa
ja painan lisää kaasua

usvaa ohuesti tien pinnalla
autoni näkökentän korkealla
matkustaa
painan lisää
kaasua
lennän läpi pilvien

ikkuna raollaan antaa
yön kylmän reiden sisään
sujahtaa
painaen niskalleni sen
kylmän mutta
pehmeän

suljen silmät ja
irrotan ratista ja
painan lisää
kaasua

milloin,
milloin olen tuntenut
oloni näin vapaaksi




------------------------

Night Ride

Lamp light, lamp light,
lamp light,
faster, faster to roads with no light
midnight
dusk of clear blue sky
fields are
holding the weight of the fog
like millions of ballerinas swaying
gently in night's
slight forgetful breeze

I am doing hundred
I know I shouldn't but winding
lonely tarmac compels
and I push the pedal some more

thin layer of haze
travelling on the road in
the level of my cars sight
I press on
flying through clouds

window half open and
night's cold
presses her thigh against
my neck
cold but soft and shivers not

I close my eyes and
ease my hands off the wheel and
push the pedal some more
when have I felt
this free

Hiljaisuus minussa

Yöllä
kuistin portailla
ohuen ilman hoiperteleva havina
kirpeänä kosketuksena poskellani

silmäni sytyttävät
tuikkivia tähtiä taivaalle
ja valtava tila sisälläni
kylpee rentouttavaa hiljaisuutta

hengäisen ulos universumin
ja vedän syvään
henkeä


---------------

käännös, vähä muutin..parempi englanniksi


At night
on the porch
the hovering of thin air's
crisp touch on my skin

my eyes
light twinkle stars
and the space inside me
bathe in soothing silence
I breathe out the universe
and inhale deep

Yötön yö

Kanootti
liukuu hiljaa lahdelmaan
järvi, tyyni kuin jää
rantakivikolle kolahtaa
vetten päällä
ääni järven kolot kaluaa
ennen kaukaista kuolemaa

istun kivellä
tikkutuli seuranain
vilttina vilulta harteillain
rupatellaan, hiljaisuudessa

aurinko paistaa
ja on keskiyö, yötön yö


-------------------------------

otin jo hieman etunojaa kesään muistelemalla

Kuuleeko kukaan!

Jumissa läjissä
pinottuna sekaisin
kuin takapihan lahoava vaja
täyteen ahdettuna

järjestyksen absuluuttisena nollapisteenä
ladottu ja täynnä
tarpeetonta tavaraa
heitettäväksi liekehtivään uuniin

verbaalinen labyrintti              psyykkinen
muunneltu ratkaisu         
                                            uusinta sisäänpääsyyn
ikuisesti sinun
                                            en muista allekirjoittaneeni
suostumustani
                                                tähän tilaan


                    S    O   S

muutettuna

                 S          M    S

säästäkää  minun                          sieluni


haparoiden muistan
yön pimeimmässä hetkessä
rapisevin sormin
epämääräisen hämärän yössä
sisälläni
kirjoittaneeni

hamahelmillä

 

-----------------------------------

hmm....tykkäsi tästä kovasti alkuperäisenä

ja itseasiassa mielestäni  käännös palvelee hyvin alkuperäistä....sain

jopa tuon SMS:nkin onnistumaan......monilahjakkuus; kirjaimilla, valokuvin ja hamahelmin

ja silti kukaan ei kuule!!!

jep

Junan vaunut ja Insomnia

Odotus
odotus joka vain tapahtui
jos kulkisin aikataulujen mukaan
en pistäisi pahaksi

kellot kulkevat, ajan mukaan
laskevat minuutit minulle
tiedä vaikka laskisivat pimenevän röymintäni

hämärää
ennemmin kuin
pimeää

asuinsijoillani
pimeä on varattu uniikille tilalle tietylle
mielelle, joka vie minut kiduttamaan itseni hengiltä omalla mielelläni

yöllä hienot kuut kaupungin valoineen, himot heräilleet,
hänen himonsa kuoli luonnollisen kuoleman uudistuakseen
toivottavasti huomenna, minun synkempää
kujat, jolle se kuljettaa
läpi vie

kysyttäessä antautuisin
miltä istumalta hyvänsä

yöllä hämärän loiston kiduttaessa yhtälailla
ajat kelloissa valaisevat
juuri riittävästi arvioitavaksi kuinka monta vaunua unta
on ohittanut minut

hämärällä kujalla mieleni ei saata minua
loppuun, mutta läpi taas uudelle
kujalle, kaikilla umpenevat kujat, valuuttani ei ole  täällä validia
olen yrittänyt toki kaikkia




autot poissa, kujat kanssa, onnellisena helvetin
moiseen aamuvapinaan, valoihin
kuumentavat minut, mieleni vangittuna pimeään


 -------------------------------------

Käännös...en ehkä niin tyytyväinen tähän, joskin alkuperäinen sekavan
mielipuolinen;  runo jonka kirjoitin unettomana yönä, jonka sisältöä en aamulla
enää mistanut lainkaan...juuri ja juuri, että olin jotain koneelle naputellut.

Näistä syistä lisään myös alkuperäisen tähän oheen

--------------------------

The wait
await that just happened
if I ran on schedules, I would not mind

clocks do, by the time
they count the minutes of mine
I know not do they even count my darkened crawl


dim
rather than
dark


is in
my living quarters
dark is reserved to that unique state
of mind that takes you to torture you a live with your own mind

nights seem to have splendid stars moons city light, a passion rises
her passion died normal little death to renew
hopefully next, mine are darkest
alleys it drags me
through

if asked I would surrender
right from the moment

in night when dim shines torture alike
times on clock's show light
just enough to estimate how many cars of sleep
were there for me

on dim alley my mind's darkness escorted not
to end but through to another
alley, all come with dead-ends, my currency just isn't valid
I have though tried them all

cars gone, allies away, i have the good fortune to Hell
of a morning stumble, lights
heat me, mind still in the dark

Öiden välissä on tila

Näen unta unesta
jossa ei tarvitse herätä
unesta joka tulee kysymällä
hereillä

autoja, ihmisiä sumeina
ilman reaktiota valuvat
näkökentässä
impressionistinen maalaus
liikkuvana
tärisevää pahoinvointia
silmäluomet kuin raskas matto
sirkusteltan kangas painavan notkea
päässäni humisee
pöly tuulessa
kehoni kankea kivi
tuuli taivuttaa puita kuin naru jousta
taivunko minäkin
sydän ilman verta
lyö hitaasti, vaihdellen

kumpaa yötä kohden
kaipaisin
   toisen tunnen
      toista pelkään

ei tarkene istua vielä
ettei kaappaa ennen aikaa uni
komennossani marssin eteen päin
muurahaisena jonossa

jaksan hitaasti, iltaan asti

jaksan
            jaksan
                        jaksan

vällyjen välissä vihdoin
huomaan jo nukkuneeni päivän

insomnia
                insomnia
                                insomnia

Kuutamolla

Kauniimpaa kuin auringonsäteissä
kimaltelevat pisarat enkelin kasvoilla
viattomampaa kuin katse pienen lapsen
pehmeämpää kuin aamuinen usva

hellä ja hempeä
ylevä yöni
hyväile minua, ota minut
ime itseesi...unohda

kuuni kuuntele
huokaa hiljaa vastaukseksi
kauneutensa yössä kangistaa katsojansa
kyyneleetkään eivät vain kauniita
vaan totta

käy  piiloon aamun tieltä
älä kokonaan katoa
sisääni jää, suudelmiini
suloinen salaperäisyyteni
haihdun mukanasi
siinä aamuisessa usvassa