Kutina

Kutina
koditonna

yölliset tähdet
imevät valon
kanssa energian

uni mahtaileva
kaikessa poissaolossaan

tunteja, ennen kuin sen mysteereihin
uinahdan, ajatuksia tulvillaan
joita ei julki koskaan voisi tuodakaan



suloisia unet eivät koskaan tähtien
kiskoessa elämää yötä pitkin

revontulten myrskyt
entisten aikain shamaanin pyörähdykset
nuljahdukset levottomat

vapisevat sormet
kolkko sydän särkee

itkut mykät aamun
epätodellisen kasvun aikuisuuteen

ees taas vello vaan
ja lopulta täyteen paniikin kohtaukseen

eilinen ja päivä ennen ja
kauas kuin munankuoren vahva
olemassaoloni jaksaa seurata keksin murusia

iltapäivä istuu minussa bentsodiatsepiininä
kuin sotilas palatessaan rintamalle
hämmennyksissä kahdessa todellisuudessa


tyyny imee raivoisia huutojen meriä joita läikytän
päällensä, ottaa vastaan kaiken rakennetun
sisääni, höyhenet lentävät ilmassa ja minä


nostan käteni
antaakseni yhden leijua sille
ohut pehmeämpi henkäystä särkyvä


kuten minä
puhallus


****************************

[ The itch ]

The itch
homeless one

stars in the night sky
suck all the light
along the energy

sleep is pretentious
in all of its absence

hours, before falling in to it's
mysteries, abundant with thoughts
not ever to be publishable

dreams are never sweet with stars
pulling life out during the night

gales of northern lights
ancient shaman's twirl
the twist to the unrest

fingers shiver
hollow heart hurts
cries muted in morning's
unreal coming to an age

churning back and forth
and finally to full panic-attack

yesterday and day before and
back to long as my eggshell of
existence can trace the cookie crumbs

afternoon sits in me with benzodiazepine
like soldier traveling back to the war-zone
confused between two realities

pillow seeps screams rage ocean that I spill
on it, it receives all that has been built
inside, feathers fly in air and I

raise my hand
to let one float in it
thin softer than breath fragile

like I
blow

Pako putoavissa lehdissä

Maa huokuu
kesän ja talven vastakkaisuutta
aivan kuin eroa elämän
ja kuoleman

horros
kaipuun pitkä uni
ja toiveiden

turhan tuttu
maku pihlajanmarjan
likeltä makean vaan happaman
aina loppuun asti

maa tuoksuu mädältä
kuin harakka
naapurin kissan nylkemä

viivyn väliä pelon
tulevaisuuden voiman pitää kiinni

vaikkakin lehtien on sanottava jäähyväisensä
laskeutua käydä vanhaksi väreiltään mädäntyä ja kuolla


niitty pitelee laihoja jämähtäneitä pilviä
päällänsä ja lennän niissä
paeten pois




*****************************

Escape With Falling Leaves

The soil oozes
the difference between summer and winter
as I the difference between life
and death

hibernation
the long sleep of desire
and wishes

all too familiar
taste of rowan berry
almost sweet but bitter
'till the end

dirt smells rotten
as the magpie
skinned by neighbor's cat

I linger between fright
of future the strength to hold on

even if the leaves must say adieu
fall turn old with colors rot and die
the branches stay strong

lea holds skinny stuck clouds
upon it and I fly in them
and escape till

Kaiku huoneessa

Huone
elämän kaiut
jotka se joskus kätki

tuoli
polvillaan kerjäten
verhot puoliksi revenneet

seinät kuin naama
itketyn meikin

ei enää virtaa itku kyyneliä
itkuni aavikon joen kuivunut uoma
kärsivä kituva auringon poltteen luoma


vailla moraalia
kuten elämän sattumanvaraisuus

seinät betonista
ovat niin yksin ja hukassa
hauraita illan
herkässä valossa


esirippu laskeutuu





*********************************

Echo In A Room

Room
the echoes of lives
it once held in

chair
on it's knees begging
curtains half torn

walls look like face with
ruined make up

the cry does not flow tears anymore
my cry is a desert river bed
that aches in the scorching sun that

lacks morale
like life's haphazardness

walls made from concrete
look so lonely and lost
feeble in the evening's
fragile light

the curtain call

Kesän kirje

Kesä
rypyillään kaikki kirjeet
luin ne uudelleen ja uudelleen

lupauksesi jotka
eivät toteutuneet koskaan

jokaisen päivän elän sinusta
kaivaten toivoen unelmoiden lämmöstäsi
kosketuksestasi kuin päivistä niin kaukaisista

kaipaus minussa herää
sinun muistostasi

olit kuin tuhannet
punaiset tulppaanit pakkasessa
murkattuina halustani
koskettaa

heitän ne tuleen
kirjeet

et edes lähettänyt osoitetta
niitä palauttaa




-----------------------

Letter Of Summer

Summer
the letters all wrinkled
I read them all through and through

your promises
the ones never came true

I live every day of you
I miss I hope dream of the warmth
of your touch like it was the days so long ago

I begin to long
your memory

you were like thousand
red tulips in the freeze
crushed by my
willingness
to touch

I will throw them in
the furnace, the letters
you never even send the address
to return to sender

Suudelma jäähyväisiksi

Sanasi
lävistävät minua
kuin tuhannen neulaa

tuskan helmiä
veren kyyneliä
jokaisessa ikinä inahdetussa
rakastan sinussa sinulle sävelletyssä

vain ainoastaan sinulle

lauseita jotka tuomitsevat
unelmani lentämään
halvaantuneina

ilman sinua

minuutit taivaissa
muistojesi vierellä
vaihtuvat tunneiksi ahdistusta
polvillani anellen sinulta

edes suudelmaa hyvästiksi

hautaani mukaan laskettavaksi




----------------------------------

A Kiss Goodbye

Your words
pierce me with
thousand needles

pearls of pain
droplets of blood
inside every uttered
I love you ever composed

solely for you

sentences that sentence
my dreams flying
paralyzed

without you

every minute in heaven
in memories beside you
turns into hour of agony
on my knees pleading

for at least a kiss goodbye

to take with me to my tomb

Päättymätön tuutulaulu

Silmänräpäys
nanosekuntillinen
hellä henkäys

ihollani hengitän
värisevällä
höyhen hienoisessa tuulessa
yrittäen antaa anteeksi

tyyneys joka polttaa sisällä
salama ilman myrskyä

putoan
jokaisella räpäyksellä
niin raskaana, kovaa
kuin voi ihminen olla itselleen

unelmat juoksevat
pitkin poskiani
suolaisina ja suloisina
aivan kuin

nauttisin
ja nautinkin
tästä konstruktiosta
tuhoamisesta menneiden





--------------------------------------

No End Lullaby

The instant
nano second of a
gentle sigh

I breathe through my skin
that shivers
a feather in slight breeze
trying to forgive

calm that scorches inside
thunder without lightning

I fall with
every blink
so heavy, hard
as one can be to oneself

dreams running
down on my cheek
salty and sweet as if

I enjoy
and I do
this construct of
demolition of the past

Toivo

Yö vielä muistaa
jäätyneet itkut

kuistin portailla
vaellan ajoissa paikoissa

ilmapallona tuulessa
pitkällä langalla
jäätyneellä maahan

sytkärin liekki väpättää henkäyksen
lämmintä hetkeksi

kuu koettaa morsettaa minulle
jotain välistä hajanaisten
sekopäisten pilvien
hukassa huitelevien

jalat jäässä
sormet tuskissaan
etsien lohtua nikotiinista

ei edes savua tiedä
minne mennä sen kuuluisi

ja minä istun


paikallaan

ihmetellen puita
tuomittuja tähän kerta kertaalleen

alastomina raiskattuina julkisesti
juuret piilosilla roudassa
ja ne silti vain
kestävät odottavat ja kärsivät

kunnes aurinko haastaa
pahantahtoisen kylmäkiskoisuuden
talven kuningattaren ilkeän vallan

vielä tietoisina
kierron kyltymättömästä jatkumosta

toivo
Et tu, Brute







----------------------------

Hope

Night still remembers
the frozen cries

on the porch step
I wander in places and times

a balloon in the wind
with a long string frozen
to the ice on the ground

lighter flame flickers breath
of warmth for a second

moon tries to Morse to me
something through shattered
all confused clouds
that run lost in disarray

feet cold
fingers in agony
seeking solace in nicotine

even the smoke doesn't know
where it ought to traverse

and I sit
still

amazed of the trees
destined to this over again

raped naked in public
roots hiding in frozen ground
but still they do
endure wait and suffer

until the sun challenges
malicious frigidity of
queen winter's rule

yet with the knowledge
the cycle keeps on spinning

hope
Et tu, Brute

Liekeissä

Syvältä mullista maan juuret vetivät voimansa josta synnyin ja kasvoin moniksi käsiksi ilmaan - valitettavasti pahanilkisiksi ja kieroutuneiksi lopulta päätyivät - nyt pakon edessä tuikattavaksi tuleen omin käsin samalla rukoillen Jumalaa antamaan sadetta ennen ajan kulumista loppuun minun kasvaa uudeksi.




-----------------------

Burning

Deep down from the dirt the roots drew the power from within I was once born and raised my many hands in the air - unfortunately twisted and maleficent they eventually became - now to had to be lit in fire by my own hand praying while burning that Lord would let it rain before time runs out for me to grow anew

Rakkaus kahleissa

Kosketuksesi
katkera kuin
pyytääkseen minua jakamaan
pikarin myrkkyä

pidät minusta kiinni
mutta tiukkaan

levoton
kireä
lintu
häkissä

rakastan sinua

mutta kunnes kuolema
oikeastiko?





--------------------------------------

Love In Chains

Your touch

venomous like
asking me to share this
cup of poison

you hold me
but tight

uneasy
strained
a bird
in a cage

I love you

but to the death
for real?

Peili

Peiliin
katson suoraan läpi
tai en ollenkaan

kuin kaksoistornit
kipuni palaa
tällä saarella
itse kyhätyllä
yksinäisyyden

putoan polvilleni
vain verhottujen silmien
katseiden alla

haistan lihan kun
se palaa
tupakalla

hyöryt kiihottavat ennemmin
kuin satuttavat

arvet eivät parane
koskaan
mutta sattuvat vain
sisällä

aurinko luimuilee vilkuillen
sillan alle jonne

nukahdin

reflektoi paremmin
kuin itse minä
joka katsoo ohi ja taakse
aivan kuin
kaikki olisi hyvin

keittiön pöydällä tanssien
kultani kera kahden leipäveitsen
nukahdin kait minäkin
heräämättä
ajoissa




niin tanssii kultani
kohta neljäntoista  kuukauden


peilissä
karkaistulla teräksellä
kahden kesken valintoja
erehdyksistä eteenpäin



syyttää joko muottia
tai tekijää
ja  lähteä kutomaan
arpia


**************************

epätoivoinen yritys käsitellä menneisyyden kipeimpiä paikkoja
muutoksia alkuperäiseen, kun ei taipunut ja se oli susi muutenkin...
ehkä näitä ei koskaan saa paperille, mutta käsittely kuitenkin helpottaa
hieman, vaikka arvet eivät koskaan paranekaan....ehkä niiden ei ole tarkoituskaan
tai tarkoitus nimenomaan on, etteivät ne parane, jotta muistaisi mistä on tullut



------------------------------

Mirror

In the mirror
I look straight through
or not at all

like the twin towers
my hurt burns
in this island of
self-constructed
solitude

I only fall down
on my knees
when all eyes are
veiled to see

smell of flesh when
it's burned by
cigarette

fumes rather excite than
bring up the pain

the scars
they never heal but
only hurt inside

sun lurking to glance
under the bridge one
fell asleep

mirrors better
than actual me
still one looks past and beyond
as if
all is just fine

on the kitchen table she
parties, my baby, with two knives
apparently I did nap too
failed to awake
in due time

yeah, she is rocking my baby
and soon she'll be fourteen months old

in the mirror
hardened steel
has two choices
to choose to move on

blame the mold or
the maker
and start gathering
the scars

Pieniä kuolemia

Kuolla sen tusinan pientä kuolemaa
ajassa kuun kiertävän meidän

peloissani kännykän piippausten olevan
jotain jota harkita
joksikin
johon pitäisi vastata
kauhu siitä että se oikeasti soisi

tunnen ryöminnän, kaverin piiloilulle
kyljen kääntämisen ja teeskentelyn
olevani vielä tai edelleen unessa

omat pienet enkelini pääosassa
niin kauan kaivatut
toisinaan pois
toivotut

jos ei muuten niin näkemästä
minua tällaisena





-----------------------------

Little Deaths

To die a dozen little deaths
in the time the moon races around us

afraid of the mobile peeps to be something
one should consider
something
to have to answer to
the terror if it would actually ring

I know crawling, a friend with hiding
the turn over and make believe
I'm already or still asleep

my little angels in starring role
so much longed for
yet I would at times
wish away

if only not to see me
this way

Kohotan käteni

Kohotan käteni
yössä
tavoitellen

silmät suljettuna
vilkuillen
tanssivia varjoja
kuun valossa

nähdäkseni edes
heijastuksen
hänestä joka tuntee
minut väärin päin käännettynäkin

tarvitsen minua
ottamaan minua kädestä
kertoakseen kaiken olevan hyvin



---------------------------------

[ I raise my hand ]

I raise my hand
at night
I reach out

eyes closed
glancing
the shadows dancing in
lunar light

if only I could see
reflection
of the one that
truly knows me inside out

the need to me
to take my hand and
tell me it is going to be alright

Tyhjyys

Tyhjyys
kipu
hetkien tuska joka
kestää aina kauemmin kuin kestääkään
haluan hakata ne irti
mutta olen kyvytön
tappamaan sen joka todella olen



--------------------------------------

[ The emptiness ]

The emptiness
the hurt
pain of moments that
always last longer they actually do
I want to hack them off
but I am unable
to kill who I truly am

Laskuvarjojääkäreitä

Likaiset mätääntyneet
jäljet

jos joku jätti keksivanan seurattavaksi
joku toinen söi ne
hukassa

likaiset mätääntyneet
laskuvarjojääkärit
muistojen

toivon ne pois
vihaan ne pois
vihaan itseni pois

likaiset mätääntyneet
sytyttäisitkö taivaat ilmiliekkeihin

likaiset mätääntyneet
arvet parantumattomat



---------------------------------

Rotten Paratroopers

Dirty rotten
trails

if someone left a trail of cookies
then someone else
ate them
lost

dirty rotten
paratroopers
of my memories

I wish you away
I hate you away
I hate myself away

dirty rotten
who would light the skies into flames

dirty rotten
scars that never heal

Betonin murusia

Mustaa
paksua ja vahvaa
kuin betonia
ja silti revittävissä riekaleiksi
jälkeen halkeaman
toisen ja jälkeen sen
murjottuna päivä
päivän perään

ja kuka olet sisältä
murentuu
kyyneliksi yhdestäkin
sanasta
normaalisti niin yhdentekevästä

tyhjyys
riittävän avara
kattaakseen galaksillisia
hiljaisuutta
tuskaa

matelevat mutinat kun yrität
uikuttaa kuinka tunnet
ei mitään
sen sisällä -
kaikki avaruus
ilman jälkiä elämästä

pyytää apua
yhtä hyödyllistä kuin
viiltää ranteesi

käsittämättömyys



piiritetty
painostettu
yllätetty


varmuudella auringon nousevan
huomenna
turhaan





-------------------------------------------------

Shattered Concrete

Blackness
thick and heavy
like concrete
yet easy to rip apart
after the crack
another and then some
rammed on daily
basis

the basis of who you are
crumble
to tears from one single
word
normally so indifferent

emptiness
vast enough to
hold galaxies
of silence
of pain

the murmurs when you try to
sob someone how you feel
nothing
inside it -
all that space
without a trace of life

reach out
is as useful as cutting
your wrists

uncomprahendability

surrounded
suppressed
surprised

with certainty of sun rising
tomorrow
in vain

Muistinpanoja elämästä

Kirjoitan niitä
muistiin
ihmisistä, ajatuksista
pyörien, hyörien, sinkoillen menettäen otteensa maailmasta
muistiinpanoja muistiinpanoista
riivattuna, mieltäni kaltoin kohtelen
kirjoitan kirjaa, toistakin, sarjoja
telkkariin ja runoja, jotka eivät tee selkoa itsellenikään
muistiinpanoja servetteihin, kynällä, kaiverran puukolla salakuljetetulla
muistiinpanoja, pakko on tehdä
kaikki on ainutkertaista ja  muistiinpanoihini säilytettävä
tulevat menevät keinuvat kelluvat - aika on tehnyt tarpeettoman itsestään
muistiinpanoja tunnille, sekunnille ja sen murto-osalle
muistiinpanoja, kaikki on minulla kaikella
vessapaperilla, vihkosissa, kirjoitettuna kirjoihin ja
kirjoitan ilman loppua tai sen alkua
muistiinpanoissa minä olen ja ilman
en, muistiinpanot vietynäminulta
sekoan ja lakoan kannettavaksi pois

-------------------------------------------------


Notes On Life

I write them,
the notes
on people, of thoughts
running, spinning, loosing their grip of this world
notes on notes
obsessed, abusing my mind
I'm writing a book and another, series
for television and poems that make no sense to even me myself
notes on napkins, written on pen and carved with the smuggled knife
notes, I must make them notes
everything's unique, has to be preserved in my notes
they come and go, whirl and float - and time has made herself useless
notes on hour, minute and seconds and fraction of
notes, I have them here all
on tissues and notebooks, written on books and
I write them with no end to the sight
notes, are all that I am and without I am
not, notes taken away
I flip and fall and be carried away

Minä yksin istun

Yksin, istun
silmät naulattuina
taivaaseen

puut kumartavat
nöyrinä niin
minä, jälkeen jätettynä
autiolla torilla avaralla

yksinäinen tippa vettä
poskelleni laskeutuu
itke minulle
itkethän

huokaus kuin väristykset
hyytävän ilman
tuuli ottaa vauhtia tönien kaoottisesti puita
heitellen lehtiä raivollansa, roskia

väristyksiä pitkin suonia kohden nopeammin ja
voimallansa hakkaavaa sydäntä
puhuri ujeltaa nimeäni jokaisella lehdellä
johon se nojaa
täydellä painollansa, ja minä
muljahdan ahdistuksissani nurin päin



puut, koko metsä
valoja salamoina räjähtäen
kuin jättimäisen ulkoilmadiskon tavoin
noroja virtaa pitkin niskaa, kasvoja
sisälläni kärsimykseni
vapauttaa itsensä
eikä kukaan voi tietää

minä, ulisten kuin
ukkosmyrsky



----------------------------------------------


[I Alone Sit]

I alone sit
my eyes nailed up
to the skies

trees bend to their
humble bow
I, left behind
on empty market square

lonely drop of water
lands on my cheek
cry for me
would you

I feel my sigh like shivers
at cold
wind picks up speed shoving chaotically the trees
and throwing leaves around, and trash

tremble through the veins into rapidly and
fiercefully pumping heart
the breeze wails my name on every leaf it leans
her full weight on, and I
turn anxious inside out

trees, the whole forest,
lights are flashing
as if in a giant discotheque outdoors
rivulets run down the neck, my face
my inner torment
sets itself free
and no-one could ever see

me, wailing
as a thunderstorm

Elämää akanvirrassa

Katse
virrassa
vesi, heijastus, osasia, levinneinä
kaoottisesti

menneisyys
rakentaa nykyisyyden, jos
tuijotan humina päässäni, huimaa
kuin kidutusta katseen

silti nuo palaset rakentuvat yhteen
merkitykselliseksi kokonaisuudeksi
vastakaiku
kuohut saavat lopulta
rauhansa

virtani, minun
pysäyttämätön akanvirta

onko koskessa pisara, joka ei
koskaan
vapaudu pyörteestä
ikuisesti pyörien kieppuen kierien
saman kiven takana

takana, edessä vai
vieressä
mietin

vangittuna ja kahlittuna kaikiksi päiviksi
kuolematon ratkaisu
tuskattomaan kidutukseen
virta on moniulotteinen elämä aikaviivekuvan

valokuva
veistos
pienoinen kiusaus nanosekunnin
valon kaappaaman hetken
jolla on loputtomasti uniikkeja uudelleentulemisia
vieressä ja toisella puolella
maailmaa
universumia
missä tahansa
veistos silmän saalis
tulkittavaksi

silmät pirun tuijottamassa minua takaisin
luunytimeen
hytisen, ja kysyy
kysymyksiä joiden
vastauksia en halua ymmärtää

kuin vene keskellä järveä myrskyn silmässä
kysymyksiä kuin salamia
kuka minä olen
miksi ja
kaikki maailma
elämä
muut ja
tomusta taivaaseen
mitä varten minä
tippa pieni
akanvirrassa

mikä on arvoni virralle
jos vain kierrän samaa kiemuraa
läpi aikojen
elämäni
vai minäkö olen juuri se
jolla kaikki pysyy kasassa


-----------------------



Look
at the flow
water, reflection, fractions, spread
in chaotic manner

the past to
build present, if
I stare, at hum in my head, dizzy
like torture of sight

yet those pieces come together to
meaningful solution
response
whitewater does
eventually find its peace

my current is
unstoppable maelstrom

is there a drop in the rapid that never
is released from
the swirl
forever turning spinning whirling
behind the same rock

behind, in front or
beside
I wonder

caught and trapped to all her days
immortal solution to
painless torment
flow is multidimensional life of time lapse shot

still pic
a sculpture
one tiny tease of a nanosecond of
light captured event that
has endless unique recurrences in
next beside
other side of the globe
universe
any where
a sculpture caught by eye to
interpret

eyes of the devil staring me back
to the marrow of my spine,
shivers, and asks
questions I
am wary
to even understand

like boat in the middle of the lake caught in thunderstorm
questions in flashing images
who am I
why and
all of the world
life
others and
dirt parallel to skies
what for
me
small
the drop in maelstrom

what is my worth to the current
if I only swirl the same swirl
through the time of
my life

or am I the one holding it
all together

Tapan männynneulasia

Hiljaisuus vaikeroi sisälläni
hengittäessäni sisään elämää
ja ulos
hautajaissaattueita

kävelyretkeni metsässä viiltää
kipeästi haavoja neulasiin ja
lehdet putoavat jäljessäni
kuten olen pudonnut aikojen
epätoivoon
itsekin

mädäntyen, ne antavat uuden elämän
sen sijaan minä, hiljennän kaiken sen
jälkeeni jättäen
kuiskauksia epätoivon

elän kirjoittaakseni
verta vuotavia kirjaimia paperille
tavoittaakseni elämälleni kuolemattomuutta
sillä paperi on
jo kuollut

olemme
veljeksiä siinä


-----------------------

Killing Pine Needles

Silence weeps in me
as I inhale life
and breathe out
funeral processions

my walks in the woods
ache wounds on needles and
leaves dive behind me
like I have fallen in despairs of time

rotten, they give birth to new
instead I, have silenced the life out
leaving trails
of agonized whispers

I live to write
sanguine letters to paper
with desire to achieve immortality
for the paper has
yet died

brothers
we are

Elinkautinen (NH 1)

Istun sängyllä
tyhjyys tuijottaa minua suoraan silmiin
ajatukset sulkevat valtaansa, kontrolloivat
kaikkea kehoa

iski kuin luonto lyö lastaan
kun haluaa näyttää kenelle kuka on mitä
mutta sisälläni
jättimäinen raekuuro taivaalta
tyhjältä
repien suojautumisemme sekunneissa
antaen sateenvarjolle elämänsä
kyytiä

kirjaimellisesti

kuollut
sateenvarjo
kuolema sisällä
kehoni

kohtaloa, syvempää merkitystä vai
universaalinen välttämättömyys?
en tarvitse puolustusta
vetoan syyllisyyteen

mikä on tuomio tahdon
vain tiedoksi
niin tai näin tiedän
olen tuomittu elinkautiseen

sen jälkeen unelmoin päästäväni irti
nauttien hyvyydestä
ja pienimmistä asioista
ja tuodakseni kuolemani kotiin
toivomuksena tuhkien saavan suunnistaa
merelle tuulisena päivänä
siellä missä kerran olin
onnellinen

 ---------------------

 

englannista...hieman, no aika vähä, muuntelin...tiedä onko tuossa niin järkeä, kuulosti englanniksi hienommalta.....

 

tämä on yhden lyhyen writer's block pätkän purku....otin kirjan jota kirjoitin (ja joka jäi kesken) ja sieltä katkelman, jonka muunsin runoksi....mitä sitä ei tekisi saadakseen kirjoittaa....kirjasta nuo sulun merkinnätkin, jos sitä ihmettelee