Kuunteletko kuuni, sinäkään

La luna, la luna
hulluna huudan
vihellyksenä varjoissa
sumuina surman suussa

kuuletko, vastaatko
hohdanko minä sulle
välistä vaikertavain
telkein kalterein
horjuvien haiventen
pilven pirstaleiden

hohdanko sulle kellertävää kajoa
huomisen huokausta
huomaatko mua vai
hullunako  huudan
maan matosille vain

kuuleeko kukaan
sieluni sirpaleita
kivussa sisältä viiltäviä
joita sulle mä huudan
la luna, la luna



--------------------------------

joo, nyt on niin monen kuukauden writer's block, että minulle
kelpaa tämäkin roska, kiitos

Viileämpää valoa

Kuulaana käy
täyskuuni ilta

virtaa vuolaana
välistä viiman
ja tuiverruksen
tuuli

hätäinen häivähdys
hävittää kesän
jäljiltä lämmön

puut laskevat
lehtensä
allensa

kolkko kylmä kohta
päiväkin musta

kuu muistona
varastoi valoa

Kuutamolla

Kauniimpaa kuin auringonsäteissä
kimaltelevat pisarat enkelin kasvoilla
viattomampaa kuin katse pienen lapsen
pehmeämpää kuin aamuinen usva

hellä ja hempeä
ylevä yöni
hyväile minua, ota minut
ime itseesi...unohda

kuuni kuuntele
huokaa hiljaa vastaukseksi
kauneutensa yössä kangistaa katsojansa
kyyneleetkään eivät vain kauniita
vaan totta

käy  piiloon aamun tieltä
älä kokonaan katoa
sisääni jää, suudelmiini
suloinen salaperäisyyteni
haihdun mukanasi
siinä aamuisessa usvassa