Muistinpanoja elämästä

Kirjoitan niitä
muistiin
ihmisistä, ajatuksista
pyörien, hyörien, sinkoillen menettäen otteensa maailmasta
muistiinpanoja muistiinpanoista
riivattuna, mieltäni kaltoin kohtelen
kirjoitan kirjaa, toistakin, sarjoja
telkkariin ja runoja, jotka eivät tee selkoa itsellenikään
muistiinpanoja servetteihin, kynällä, kaiverran puukolla salakuljetetulla
muistiinpanoja, pakko on tehdä
kaikki on ainutkertaista ja  muistiinpanoihini säilytettävä
tulevat menevät keinuvat kelluvat - aika on tehnyt tarpeettoman itsestään
muistiinpanoja tunnille, sekunnille ja sen murto-osalle
muistiinpanoja, kaikki on minulla kaikella
vessapaperilla, vihkosissa, kirjoitettuna kirjoihin ja
kirjoitan ilman loppua tai sen alkua
muistiinpanoissa minä olen ja ilman
en, muistiinpanot vietynäminulta
sekoan ja lakoan kannettavaksi pois

-------------------------------------------------


Notes On Life

I write them,
the notes
on people, of thoughts
running, spinning, loosing their grip of this world
notes on notes
obsessed, abusing my mind
I'm writing a book and another, series
for television and poems that make no sense to even me myself
notes on napkins, written on pen and carved with the smuggled knife
notes, I must make them notes
everything's unique, has to be preserved in my notes
they come and go, whirl and float - and time has made herself useless
notes on hour, minute and seconds and fraction of
notes, I have them here all
on tissues and notebooks, written on books and
I write them with no end to the sight
notes, are all that I am and without I am
not, notes taken away
I flip and fall and be carried away

Kynän vallassa

Kynä kaunis vaan petollinen
kuurokin vielä, kirjoittaa
mitä mieleen muljahtaa
mieli tekee sen
ei järkeä tottele
ajatusten mun

koloja kaivelee mieleni
sopukoista oudoimmista
ajoittain, piittaamatta pätkää
piilotellen sanoja kuin
en niitä tavoittaisi

silti ilman sulkaa kaunista
tavoittaa kuolematonta ja aitoa
olisi mun mahdotonta

vankina kynän vallan
ei tihkua saata puristamalla
taivaat aukene ei
patoluukut tuskien

täydeksi käy sisälläin
tarinoiden tuhansien tunteiden
ellei kynäni niitä laula
sielustansa eloon kanna


------------------------------------

Mighty Pen Of A Poet

A pen beautiful but perfidious
deaf even, writes
what it pleases
obeys not my common sense

mines cavities utmost peculiar
at times, cares not an inch,
hiding away words as if,
I could not them recall

yet without the will of the quill,
to capture beauty or immortality,
would quite impossible
to be

prisoner of the mighty pen,
squeezed in pressure -
skies open not
nor flood gates of dam of pain

crowds inside me
thousands of stories, feelings,
if not the pen release
them to live

Tapan männynneulasia

Hiljaisuus vaikeroi sisälläni
hengittäessäni sisään elämää
ja ulos
hautajaissaattueita

kävelyretkeni metsässä viiltää
kipeästi haavoja neulasiin ja
lehdet putoavat jäljessäni
kuten olen pudonnut aikojen
epätoivoon
itsekin

mädäntyen, ne antavat uuden elämän
sen sijaan minä, hiljennän kaiken sen
jälkeeni jättäen
kuiskauksia epätoivon

elän kirjoittaakseni
verta vuotavia kirjaimia paperille
tavoittaakseni elämälleni kuolemattomuutta
sillä paperi on
jo kuollut

olemme
veljeksiä siinä


-----------------------

Killing Pine Needles

Silence weeps in me
as I inhale life
and breathe out
funeral processions

my walks in the woods
ache wounds on needles and
leaves dive behind me
like I have fallen in despairs of time

rotten, they give birth to new
instead I, have silenced the life out
leaving trails
of agonized whispers

I live to write
sanguine letters to paper
with desire to achieve immortality
for the paper has
yet died

brothers
we are

Muutama rivi kirjaimia

Teininä
hukassa siltä mitä olen
tajuissani kuitenkin
etten sitä mitä todella olen

tiesitkö olleeni
varjoja tuulessa
muiden luomia

suosittu juu
kuuluisuus kylän
iässä kolmentoista

kiertyneenä kadonneeksi
rikkoen säännöt, sydämet
ja jotain niin haurasta, herkkää
sisälläni

tuskan kasvun vääjäämättömyys
myötä ensi ajatusten selkeiden
naamioitujen paljastukselta
aiemmin
kääntyen itseinhoon, viiltoihin
vetäytymiseen kuin
käärmeen koloon
katoavaan

sisuksista puristettuna elämän
nesteet, toivon haituvat
palavana epävarmuudessa
odotuksiin ulkoa puristaviin

horkkaan, jääkaudeksi jään
kuin sukupuuttoon kuolemaan
yksin, ekponentiaalisesti paisuvaan
tutustuin kuuhun
sielun ystävään, tähtien ympäröimään ja
ajoittaisiin värillä räjähteleviin revontuliin

kylmä, eloton, silti ystävien lähestymä -
ja työnsin ne pois

myrkkyä keuhkoihin, kautta sydämeen
ajatuksiin, riittävästi
ja riittävän hellästi, jotta saatoin elää
nähdäkseni kuolemani täydempänä
odottaen halkeavani sirpaleiksi

löysin ulos tien itse tehdystä yksinäisyydestä ja
kyllä, pelastukseni
kirjaimissa, sanoissa kirjojen itseni
niihin piilottaen

löysin keinon myrkyn liudentaa
sanoissa suurimman:
"Kiitos elämästä, Äiti
Pari riviä tein kirjaimia tänään
Siinä kaikki. Olen onnellinen."

kaikista maailman muusista
otin itseeni kätkien
nuo yksinkertaiset
sanat

ja vielä
ikuisuuteen
myrkkypitoisuuksien
kohotessa puhdistaudun
"Pari riviä...siinä kaikki"