Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuolema. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuolema. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. marraskuuta 2017

Elämäni laaksot

Rypyt otsani
karhealla iholla

elämäni laaksot
kokemuksen joet niissä
virtaavat rauhaisasti ohi

ei mikään omaisuus ei paikka
voi määrittää ei totuudenmukaisesti

tuijotukseni tuossa oksassa
ei kerro mitään erityistä

toinen silmä siristäen puolittain kiinni
johdosta säteiden valoa välistä livahtaneiden
punaisiksi maalattujen pilvien kuolevan päivän

laaksojen virtauksissa
olemassaoloni
ainoa omaisuuteni

hiljainen hymy kasvoillani kun
kaikki on valmista




*******************************


Valleys Of My Life

 

The wrinkles on my
forehead's rough skin

valleys of life
rivers of experiences
flow gently by

no possession nor place
can define not truly

my stare on a branch that
holds nothing special

other eye half closed squinting
due to the rays of light slipping between
red painted clouds of dying day

the currents in the valleys are
where I belong
my only property

the silent smile on my face when
everything is due

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Sävyjä


Lehti, lähtevät, lehdet
lentäen leijuen parvissa vaeltaen
ryöppy värien kahlitsi ne
kuin elämä maalaten pikselein yltäkylläisin
kaikin unohtunein vivahtein

me lennämme ja leijumme
ilman siipiä
värein ennalta annetuin
reitein ainutlaatuisin unohtumattomin

ja käymme vielä aloillemme jättääksemme jälkemme
tullaksemme yhdeksi


------------------------------


All The Hues

Leaf, leaving, leaves
flying floating in flocks they are roaming
flush of color caught in them
as life has painted pixels with abundance
of all the forgotten hues

we fly and flutter
without wings
with the colors we are given
via routes unique unforgotten

and as we settle down we make are marks
and became one

perjantai 7. lokakuuta 2016

Elämää akanvirrassa

Katse
virrassa
vesi, heijastus, osasia, levinneinä
kaoottisesti

menneisyys
rakentaa nykyisyyden, jos
tuijotan humina päässäni, huimaa
kuin kidutusta katseen

silti nuo palaset rakentuvat yhteen
merkitykselliseksi kokonaisuudeksi
vastakaiku
kuohut saavat lopulta
rauhansa

virtani, minun
pysäyttämätön akanvirta

onko koskessa pisara, joka ei
koskaan
vapaudu pyörteestä
ikuisesti pyörien kieppuen kierien
saman kiven takana

takana, edessä vai
vieressä
mietin

vangittuna ja kahlittuna kaikiksi päiviksi
kuolematon ratkaisu
tuskattomaan kidutukseen
virta on moniulotteinen elämä aikaviivekuvan

valokuva
veistos
pienoinen kiusaus nanosekunnin
valon kaappaaman hetken
jolla on loputtomasti uniikkeja uudelleentulemisia
vieressä ja toisella puolella
maailmaa
universumia
missä tahansa
veistos silmän saalis
tulkittavaksi

silmät pirun tuijottamassa minua takaisin
luunytimeen
hytisen, ja kysyy
kysymyksiä joiden
vastauksia en halua ymmärtää

kuin vene keskellä järveä myrskyn silmässä
kysymyksiä kuin salamia
kuka minä olen
miksi ja
kaikki maailma
elämä
muut ja
tomusta taivaaseen
mitä varten minä
tippa pieni
akanvirrassa

mikä on arvoni virralle
jos vain kierrän samaa kiemuraa
läpi aikojen
elämäni
vai minäkö olen juuri se
jolla kaikki pysyy kasassa


-----------------------



Look
at the flow
water, reflection, fractions, spread
in chaotic manner

the past to
build present, if
I stare, at hum in my head, dizzy
like torture of sight

yet those pieces come together to
meaningful solution
response
whitewater does
eventually find its peace

my current is
unstoppable maelstrom

is there a drop in the rapid that never
is released from
the swirl
forever turning spinning whirling
behind the same rock

behind, in front or
beside
I wonder

caught and trapped to all her days
immortal solution to
painless torment
flow is multidimensional life of time lapse shot

still pic
a sculpture
one tiny tease of a nanosecond of
light captured event that
has endless unique recurrences in
next beside
other side of the globe
universe
any where
a sculpture caught by eye to
interpret

eyes of the devil staring me back
to the marrow of my spine,
shivers, and asks
questions I
am wary
to even understand

like boat in the middle of the lake caught in thunderstorm
questions in flashing images
who am I
why and
all of the world
life
others and
dirt parallel to skies
what for
me
small
the drop in maelstrom

what is my worth to the current
if I only swirl the same swirl
through the time of
my life

or am I the one holding it
all together

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Tapan männynneulasia

Hiljaisuus vaikeroi sisälläni
hengittäessäni sisään elämää
ja ulos
hautajaissaattueita

kävelyretkeni metsässä viiltää
kipeästi haavoja neulasiin ja
lehdet putoavat jäljessäni
kuten olen pudonnut aikojen
epätoivoon
itsekin

mädäntyen, ne antavat uuden elämän
sen sijaan minä, hiljennän kaiken sen
jälkeeni jättäen
kuiskauksia epätoivon

elän kirjoittaakseni
verta vuotavia kirjaimia paperille
tavoittaakseni elämälleni kuolemattomuutta
sillä paperi on
jo kuollut

olemme
veljeksiä siinä


-----------------------





Killing Pine Needles

Silence weeps in me
as I inhale life
and breathe out
funeral processions

my walks in the woods
ache wounds on needles and
leaves dive behind me
like I have fallen in despairs of time

rotten, they give birth to new
instead I, have silenced the life out
leaving trails
of agonized whispers

I live to write
sanguine letters to paper
with desire to achieve immortality
for the paper has
yet died

brothers
we are

tiistai 27. syyskuuta 2016

Elinkautinen (NH 1)

Istun sängyllä
tyhjyys tuijottaa minua suoraan silmiin
ajatukset sulkevat valtaansa, kontrolloivat
kaikkea kehoa

iski kuin luonto lyö lastaan
kun haluaa näyttää kenelle kuka on mitä
mutta sisälläni
jättimäinen raekuuro taivaalta
tyhjältä
repien suojautumisemme sekunneissa
antaen sateenvarjolle elämänsä
kyytiä

kirjaimellisesti

kuollut
sateenvarjo
kuolema sisällä
kehoni

kohtaloa, syvempää merkitystä vai
universaalinen välttämättömyys?
en tarvitse puolustusta
vetoan syyllisyyteen

mikä on tuomio tahdon
vain tiedoksi
niin tai näin tiedän
olen tuomittu elinkautiseen

sen jälkeen unelmoin päästäväni irti
nauttien hyvyydestä
ja pienimmistä asioista
ja tuodakseni kuolemani kotiin
toivomuksena tuhkien saavan suunnistaa
merelle tuulisena päivänä
siellä missä kerran olin
onnellinen


 ---------------------
 
englannista...hieman, no aika vähä, muuntelin...tiedä onko tuossa niin järkeä, kuulosti englanniksi hienommalta.....
 
tämä on yhden lyhyen writer's block pätkän purku....otin kirjan jota kirjoitin (ja joka jäi kesken) ja sieltä katkelman, jonka muunsin runoksi....mitä sitä ei tekisi saadakseen kirjoittaa....kirjasta nuo sulun merkinnätkin, jos sitä ihmettelee
 
 
 
 
 

torstai 23. kesäkuuta 2016

Köysiä, myrkkyjä ja aseita

Voi kun oisin
kansalainen U S ja A:aan
oisin jo Walmartista
ostanut oman

mennyt tähtitaivaan alle
tuntenut kylmän piston leuan alla
katseeni Orionissa kiinni
ja lähtenyt kivuttomasti täältä

tai oisipa mulla malja verraton
vanhaa kunnon myrkkyjuomaa
voi, mikä ihana lähtö ennen loppua päivien
sikarin kera ehkä viinin tai
peräti konjakin ellei
sitten liian hienoa pilattavaksi
kitkerän myrkyn kera

mutta ei, ei täällä eikä tässä ajassa
saa edes kunnollista reseptiä insomniaan
vaihtoehdot harvassa: köysi niin barbaarinen
ja ranteet, oi, taidan jäädä
paria tuumaa vaille vajaaksi miehestä

siis "tässä seison, enkä muuta voi"*
ja sittenkin - kirjoitan taas ja
uudelleen naimisissakin
nauttien niin välillä suuresti
tuskien sanoittamisesta
elämästäkin



-----------------------------------

lainaus: Martti Luther








lauantai 4. kesäkuuta 2016

Kuolemaantuomittu

 Kalterit
pysyvät ennallaan
liikkumattomina
eivät koskaan lämmenneetkään minulle
käsi kädessä olemme kuitenkin
viettäneet aikoja

tahdikas, asia, jota en koskaan oppinut
nyt irraallaan, jotakin minussa
47 tuntia 12 minuuttia
aikaa oppia kaikki mitä tulee tietää
hämmentynyt, varma vain siitä koska
he eivät tienneet
kumpi on parempi; pohdiskelen

---------------------------------------
"Death  Row" oli innokkeena tällä pohdiskelulle...ei ihan
helppoa yrittää laittaa itseään kuolemaantuomitun saappaisiin,
mutta yritin ainakin

torstai 26. toukokuuta 2016

Köysiä, myrkkyjä ja aseita


Olisinpa asukas USA:n
ostanut olisin
yhden paikallisesta
Walmartista

ja alle tähtien hiipinyt
tuntenut kylmän pistoksen
alla leukani kun
katseeni kiinni Orionissa
ja heittänyt päiväni pois

tai saisinpa käsiini pikarin
vanhaa kunnon myrkkycocktailia
kuinka ihana olisikaan päättää päivät
sikariin ja viinilasiin ellei
ihan konjakkiin, jos ei sitten
hienoa liiankin kera litkun myrkyllisen

mutta ei, eihän täällä ja nyt saa
edes reseptiä insomniaan
vaihtoehdot vähissä; köysikin niin
barbaarinen and ranteet, ai, taidan
jäädä vartin vaille vajaaksi miehuudessa

siis tässä seison, kun en muuta voi
ajatellen kirjoitellen
olenhan uudelleen naimisissa
ja  kirjoittamisesta aika ajoin
hurmiossa, suoltaessa elämästä
ajatusten tapaisia lauseiksi
lennokkaiksi


-------------------------------------------

aiheena runolle taisi olla kuva kirjoituspöydästä jolla pikari
kirjoitusvälineet ja pääkallo

täytyy yrittää kirjottaa jotain uudenlaista ihan kokeilun vuoksi

torstai 12. toukokuuta 2016

Täyttymys

Kun olen poissa
aurinko hellii ja
suutelee poskelleni
sanoakseen: hei

lempeän tuuhea tuuli
kuin äitini ääni
herättää aamuun jollaista
ei koskaan ollut
vuoripuro sirkuttelee
lepertelee tuoreuttaa
virkistäen
kahdet hymyt
loistavat lähestyen
täyttäen kaiken sen
mitä etsin elämäni auringonlaskut
kun olen poissa

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Valmis

Metrilti multaa
puisen laatikon
päälle löivät
joko on valmis
entäs jälkeen jotka jäivät

ei jäänyt kesken
mitään
imuri ja viinilasitkin
testamentattiin
vaan jäikö kellekään
sanottavaa
kuultavaa

laski jokaisen ruuvin
naulan laastin
tarkaten teki 
mitaten alla suurennuslasin
kaiken varta vasin
tuli talo
ja vannoen valmis
miksi ja mitä varten
oliko valmis

kului  vuoskymmenet
asteli ja katseli
lattiaa seiniä naputteli
purkuun menee
sanoi mestari
laitettiin tasalle maan
siivottiin hienosti
tuli valmis

miltä se näyttää
linnun siivin taivaalta
silmin
maasta mustan muurahaisen
aamun valosta illan hämärästä
kokeile kiikareilla
kaukoputkellakin kaukaa varmaan
huomaa valmiin
laitas putki toisia päin
valmis?