Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

torstai 12. toukokuuta 2016

Täyttymys

Kun olen poissa
aurinko hellii ja
suutelee poskelleni
sanoakseen: hei

lempeän tuuhea tuuli
kuin äitini ääni
herättää aamuun jollaista
ei koskaan ollut
vuoripuro sirkuttelee
lepertelee tuoreuttaa
virkistäen
kahdet hymyt
loistavat lähestyen
täyttäen kaiken sen
mitä etsin elämäni auringonlaskut
kun olen poissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti