Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luonto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luonto. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. huhtikuuta 2017

Vesi

Ilmaa kosteaa
paksua
kuin lääkettä hengittäen

viimeksi jäässä
jäävuori
puikko tikkari

keväällä
tulviva
saniaisviidakko
vehreä ja tuuhea

puro
putous
lampi

kauneuden järjestys
läpi aikojen
samana

olet muokannut kivet ja
maan kamaran
silti jokainen tippa yhdessä
on yksilöllinen

ainutlaatuinen
ohikulkeva




-----------------------------


Water

Humid air
thick
inhales like medicine

last time frozen
iceberg
icicle popsicle

in the spring
the flooding
jungle of fern
verdant and lustrous

the creek
the fall
the pond

the order in beauty
through ages
the same

you have shaped the rocks and
the bed of ground
yet every drop working together
is individual

unique
just passing by

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Yhteys


Ei, en ole erityinen
vain yksi
kasvo väkijoukossa, mutta
olen se joka
heiluttaa kättään

sinä
sitävastoin
jälkeen tutkiskelevien vilkausten
arvioiden ja puntarointien
olet se
joka heilutat kättäsi
minulle
täysin vieraalle
ja vain yhdelle kasvolle väkijoukossa

ja lopulta kysymys miksi
veisi pohjan siltä mitä me todella olemme
ihmisinä


------------------------------------



Connection

No, I am not special
just another
face in the crowd but
I am the one
just waving

you
on the other hand
after thorough glances
estimates and evaluations
are the one
waving back
at me
a total stranger and
just another face in the crowd

and in the end the question why
would undermine who we truly are
as humans

perjantai 28. lokakuuta 2016

Luonnon kuosit kuolemaan

Käy luonto verhokaapilleen
taas kuosia uutta etsimään
aikaan paikkaan istuvia
pidempiä paksumpia
tumman tarkemmin
puhuvia

pigmenttinä uupumusta
paljon puhuvaa masennnusta

peitellään ja peitotaan
kunnes alkaa tukahduttaa
jo sitten siihen vielä  lisätään

laitetaanko lehdillä
maa homehtuneen hajuksi
pilvet päälle peittämään
vähempääkin valoa
viskataanko väliin
vihmovaa tuulta
sen seitsemän sulanutta
ensilunta

vettä veden vuoksi
märkää kylmää jotta
tuntea sen voisin
sisältä ja päältä
nähdä kun en saata

taivunko taistelutta ruumiiksi
rumaksi tähän
maaksi murheelliseksi
odottamaan

iskethän sitten taas piikillä
jään rintaan
takaisin elämään


-------------------------------------

ulkoilu piristää ja kirjoittaminen puhdistaa...kun inhoaa
jotain niin tuskin siitä ehtii kovasti nauttimaan...vuosien
kokemuksella tiedän toki mitä kuukaudet tulevat tuovat tullessaan
mutten tiedä helpottaako...ehkä jokin tällä kertaa yllättää ja rikkoo
kaavan...muussa tapauksessa seuraavat positiiviset raapustukset
saapuvat noin 6-7 kuukauden päästä

torstai 27. lokakuuta 2016

Luonnon luomus

Hentoinen tuli
rakosessa kivien
vain lämmittämään
minut sisältä
yön hiljaa lipuvassa
hämärässä

aurinko vielä maillaan
kuulen silti kuinka touhuaa
piilossa siellä
hetkessä, kuin keskustelussa
kanssa ympäröivän
kauneuden

katson nuotion
liekkejä pehmeässä tanssissaan
hauraan harmoniassa järven tyven
kuin vastapestyt satiiniliinat sängyssä
keskeyttämät hyppiväin kalain
jotka lyövät sydäntäni
kahdesti kerralla

puro pirteä siinä
kivellä heittämän
visertää nuotion mailleen,
levolleen laskettua
pulputtaa loputtomiin
istujalle kivellä kuuntelijan

kädestä juon nektariinia elämän
hiljaiset rauhaisat kasvavat
äänet sisälläni
valtaviksi

rauha hallitsee lailla diktaattorin
tunnen kuinka hengittäminen
aivan
olisi turhaa



 
 
--------------------------------------------
 
jossain kesän muisteloissa tämä käännös...enää seitsemän kuukautta
ja toivo syttyy taas elämään tässä kolhiintuneessa ruumiissa
 

Talking To Nature

Brittle fire between
the rocks just to warm
me inside
in night's slight dusk

sun is down but
I hear her being busy elsewhere
feels like I'm talking
with surrounding beauty

I look at the fireplace
flames dancing softly and
the lake delicate in harmony like
newly washed satin sheets in made out bed
abrupt by fish jumping to surface
every time my heart pumps twice

the creek nearby
I visit after fire has gone to bed
I hear it chirping from distance
glucking when nearer
I sit on a rock
and cradle myself to her talk
never ending smooth chatter

I drink up from my hand
the nectar of life
silent sounds of peace grow
vast in me
feels like I don't have to breathe anymore
tranquility rules as a dictator in here
 

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Luonnon kierto

Nuotion loimussa katseelta piilossa
pienen pieni puro elelee vierellä
kumpainenkin visertelee
luonnon nuotein
jatkuvuuden

vuosisatojen sekoittunein
tullein mennein;
puro jatkaa
juoksuaan

estettynä
etsii tiensä uudelleen
kuivuudessa
loikoilee laulellen
laulunsa
hiljalleen

tuntee ajan
kierron kulun kaiken
ympärillään elävän

kuuntele

kertoo levottomalle
sydämelle sen
laulun vakuuttaen
kaiken aina pysyvän
tanssissaan jatkuvassa
elämäänsä ympärillään
toistaen
ihmisen, jänön, tähkien
kukkasten ja metsien
maan vuosien
virrassa kaiken sekoittuen

ei ajatukset hytise, ei
heilu eikä huoju
kun kuuntelee maata
sydämellä mielellä
virran mukana
puron

aamun tuoksu
läpi nuotion savun
vailla kireyttä
levollisna
virrassa
maan