Nuotion loimussa katseelta piilossa
pienen pieni puro elelee vierellä
kumpainenkin visertelee
luonnon nuotein
jatkuvuuden
vuosisatojen sekoittunein
tullein mennein;
puro jatkaa
juoksuaan
estettynä
etsii tiensä uudelleen
kuivuudessa
loikoilee laulellen
laulunsa
hiljalleen
tuntee ajan
kierron kulun kaiken
ympärillään elävän
kuuntele
kertoo levottomalle
sydämelle sen
laulun vakuuttaen
kaiken aina pysyvän
tanssissaan jatkuvassa
elämäänsä ympärillään
toistaen
ihmisen, jänön, tähkien
kukkasten ja metsien
maan vuosien
virrassa kaiken sekoittuen
ei ajatukset hytise, ei
heilu eikä huoju
kun kuuntelee maata
sydämellä mielellä
virran mukana
puron
aamun tuoksu
läpi nuotion savun
vailla kireyttä
levollisna
virrassa
maan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti