Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistot. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Päästän sinut tuuliin


Jäätynyt ruusu sinertävä valjuuntunut vilussa
yhtenä oikullisena epätodellisena iltana, pidän kiinni
silmät suljettuina murskaten sinut sisään nyrkkieni




********************************


I Let You To The Winds

Like a frozen blue rose faded in the chill
in one capricious airy night, I hold on
eyes closed crushing you between my fists

maanantai 27. marraskuuta 2017

Elämäni laaksot

Rypyt otsani
karhealla iholla

elämäni laaksot
kokemuksen joet niissä
virtaavat rauhaisasti ohi

ei mikään omaisuus ei paikka
voi määrittää ei totuudenmukaisesti

tuijotukseni tuossa oksassa
ei kerro mitään erityistä

toinen silmä siristäen puolittain kiinni
johdosta säteiden valoa välistä livahtaneiden
punaisiksi maalattujen pilvien kuolevan päivän

laaksojen virtauksissa
olemassaoloni
ainoa omaisuuteni

hiljainen hymy kasvoillani kun
kaikki on valmista




*******************************


Valleys Of My Life

 

The wrinkles on my
forehead's rough skin

valleys of life
rivers of experiences
flow gently by

no possession nor place
can define not truly

my stare on a branch that
holds nothing special

other eye half closed squinting
due to the rays of light slipping between
red painted clouds of dying day

the currents in the valleys are
where I belong
my only property

the silent smile on my face when
everything is due

lauantai 9. syyskuuta 2017

Päättymätön tuutulaulu

Silmänräpäys
nanosekuntillinen
hellä henkäys

ihollani hengitän
värisevällä
höyhen hienoisessa tuulessa
yrittäen antaa anteeksi

tyyneys joka polttaa sisällä
salama ilman myrskyä

putoan
jokaisella räpäyksellä
niin raskaana, kovaa
kuin voi ihminen olla itselleen

unelmat juoksevat
pitkin poskiani
suolaisina ja suloisina
aivan kuin

nauttisin
ja nautinkin
tästä konstruktiosta
tuhoamisesta menneiden





--------------------------------------


No End Lullaby

The instant
nano second of a
gentle sigh

I breathe through my skin
that shivers
a feather in slight breeze
trying to forgive

calm that scorches inside
thunder without lightning

I fall with
every blink
so heavy, hard
as one can be to oneself

dreams running
down on my cheek
salty and sweet as if

I enjoy
and I do
this construct of
demolition of the past

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Elämän arpapeliä

Savu vuolee satunnaisia kiekuroita
katseeni kahlitsemana
aika on pysähtynyt taas kerran
käytävälle
jolle muistot ja  tapahtumat ovat
varastoidut

klaustrofobia haukkoo ja yskii
naiivi tyhmyys joka toi
minut tänne taas
vollottamaan

aikajanan piste
joka tulisi valita
kääntääkseen aikaa
takaisin tietääkseen
kaiken olevan silloin oikein
en tietäisi sitäkään

teot vaativat ja johtavat reaktioihin
mosaiikkia rakennelmien kompleksisten
ihmisten kanssakäymisten


kertoimet että kävisi pahasti
tai huonommin
elämän arpapelissä

toivo
rintaruokintana alusta alkaen
toivottomuus
jota kukaan ei edes viitsinyt
tunnustaa


entä jos en koskaan valinnut
miksi tulin





--------------------------


Lottery Of Life

Smoke makes its random like loops
in my stare
time has stood once again
in the corridor
where my memories and actions
all are stored

claustrophobia gasps and coughing
naive stupidity that brought
me here again
sobbing

the point in time
that I would have to choose
to turn back time and know
all would just be right
I wouldn't even know that

action calls and leads to reaction
the mosaic of such complex structures
the human interaction

odds of going bad
to worse
lottery of the living

hope
breastfed from the start
hopelessness no one even bothered to
acknowledge

what if I never chose
what I became


maanantai 27. helmikuuta 2017

Laskuvarjojääkäreitä

Likaiset mätääntyneet
jäljet

jos joku jätti keksivanan seurattavaksi
joku toinen söi ne
hukassa

likaiset mätääntyneet
laskuvarjojääkärit
muistojen

toivon ne pois
vihaan ne pois
vihaan itseni pois

likaiset mätääntyneet
sytyttäisitkö taivaat ilmiliekkeihin

likaiset mätääntyneet
arvet parantumattomat



---------------------------------

Rotten Paratroopers

Dirty rotten
trails

if someone left a trail of cookies
then someone else
ate them
lost

dirty rotten
paratroopers
of my memories

I wish you away
I hate you away
I hate myself away

dirty rotten
who would light the skies into flames

dirty rotten
scars that never heal

maanantai 19. joulukuuta 2016

Nauloja selässä

Taivaat kertovat kyllä kuinka pieni saatat olla
vertailussa hävitys ja häväistys

etäisyyttä annettuna
hankalampaa havaita
viallisuuksia
sovittamattomia palasia

käsittääkseen tarvitsee kyvyn nähdä
kuvata täydellisesti
kuka todella on

kiikareilla kauas kyllä nähdä mutta
kuva todellinen on keinotekoinen
ja esineet taustapeilissä usein ilmenevät
lähempänä kuin oikeasti olevat

läheltä voi nähdä kuka olet
mutta nähdä toinen kokonaisuudessaan
on vaikeampaa
irtautua itsestään ihan vain kurkistaakseen?

taakse jääneet päivät kullatut
teot tuomitut tuhkaksi tuhotut
virheet, vajavaisuudet
seuraillen varjojen tiellä koskaan sallitulla
tutkiakseen perinpohjin




nauloja selässä, iskettynä, ruoskilla ruoskittuna
häntäsi naulanauhana viuhuen parjausten parrasvalossa

revi, pakene, taistele, väistele, kisko
sitä sairaammalla vimmalla nauloja selkääsi saat

hellät voimat huomaansa pakottavat voivat
pysäyttää ja itsensä naulitsemisen tainnuttaa

parantuakseen muutamat naulat vaaditaan
hintana eilisen hyväksymään


----------------------------------------------------

Nails In The Back

The skies tell you how small you can be
devastation in comparison

the longer the distance
the harder to see the
imperfections
the misfitting parts

to perceive one needs vision and
to picture perfect
who one is

remember that binocular sight is
real yet artificial
and objects in the rear view mirror may appear closer than they are

who you are can be seen close
but to see one as
a whole
is harder
secede from oneself to peek?

past golden the good old days but
doomed deeds
flaws, incompleteness
follow in shadows never permitted
to truly be investigated

nails to your back, smacked
in a string floating in the limelight of your tail
the more tugging, fleeing, fighting
the more they nail you

a gentle power of a hug to hold you still for awhile
could stop the crucifying yourself

to heal one needs to accept
some nails

maanantai 17. lokakuuta 2016

Olipa kerran metsässä

Jätettynä jälkeen
vai minäkö jätin
itseni luonnottomaan
epätoivon metsään


jälkiä jäljittää, kyllä
mutta minne vievät
köynnöksinä käärmeinä luikertavat
lumoavat
etsien minut sisältä ulos ja uudelleen
nurkkaan heitettynä hervottomana
kuoppaan porsaanreiän perästä
pelloille pelkojen
haistavat sen
minussa

niukkuudella ruuan, suullisella
janoon juotavaksi
heikompana kuin
uskoinkaan

päivän paiste lehtien torjuma
heijastus kangastuksena



iltaisin sihisten saapuen

ruumiita eilisten, ruuaksi
raahaten

jännite yöllisten sähköiskujen
märällä sienellä jokaiseen hermosoluun
jonka omistan muistoja
palauttamaan



rampaantuneena aamu saapuu haluamaan
kaipaamaan nopeampaa
vapautumista
elämästä


Once Upon In The Woods

Left behind
or did I leave
myself to the unnatural
forests of despair

traces to follow, yes,
but where do they lead
vines like serpents lure and linger
searching me, inside out
and thrown about
to hole after finding loop of a hole
into the field of fear, they smell
it on me

scarcity of food and only mouthful
of life to drink; I'm weaker as I
would have thought

the day's shines shielded by leaves
and reflect a mirage

the evenings come hissing and
hauling the corpses of
yesterday's meals

voltage of the night electrocuted
with wet sponges on every tiny nerve
I possess that holds memories

crippled, the morning has left me wanting to
crave nothing but a quick
release of this life