Rääkäisyllä sidottuna sinuun

Ensimmäisellä rääkäisyllä
suljit sydämeni
omaksesi

piilotit pikkuruisilla
sormilla
omaasi

tajuamatta teit sen
saman tien
unohtaen

siellä sykkivät
yhdessä unohtuneena
kaiken tavoittamattomissa
toisistaan muistuttaen

tästä ikuisuuteen
irrottamattomina


----------------------------

Tämä on omistettu ystäväni, veljeni, iltatähdelle.
Toisaalta mielessä pyöri melko vinhaan oma esikoiseni, jo "puoliaikuinen" pian kymmenvuotias,  jonka rääkäisyä joutui odottamaan pelottavan pitkään.

Uusi maailma

Itkusi kasvaa
kanssani
hetken

heiveröinen  ensimmäinen
taivaita särkevällä otteella
kaivaen kaiken sieluista kahden
nyt toisiinsa nidotun
kuolemaan saakka

teet uusia meistä
vallan valtavan antaen
vastuun sitäkin suuremman

sylissäni saat minusta avuttomuuden
esiin kaikessa olemuksessani

varmuus syntyy vain yhdestä:
ottaessani hauraan pienen ryppyisen
kätesi sormiini
olet minun,  minä sinussa
lähtemättömästi
jokaisesta hetkestä jokaiseen tunteeseen