Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aika. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. syyskuuta 2016

Etanan rallia

Katseeseen liimantuen
putoan polville

taloaan kantaen
selässään, tuntosarvillaan laiskasti

katsoen limaista rallia
tuntia käy hitaasti
aivan

mutta henkeäsalvaten me
matkustimme koko
metrin


----------------

pikkuarkiluontoruno, käännös

lauantai 21. toukokuuta 2016

Katkelmia onnesta

Ostettua tai lainattua
kenties ratkaistua
saavutettua
maaliksi asetettuna

onni
etsinnässä harhauttaa

ei elämä tasoja tavoitettavaksi
vaan ajan katkelmia
joista me
läpi puhallettuja

kiinni pidä onnellisista
hetkessä katoavista

perjantai 19. helmikuuta 2016

Kelloksi keksitty

Aikaa vajaa
muuta on

järjellä keksittynä
ihmeitä ja hirveyksiä
illuusioista suurimpia
joita järki niin mielii

aika, kontrolloituna, organisoituina toimenpiteinä
huolehtimassa koneistoista rakennetuista
imperiumeiksi sadoiksi, tuhansiksi
hallittuina ajalla, kahlittuina
tarkkuutettuina

hallitsemme maailmaa
orkestroimme elämää, maata
taivaitakin, palasta avaruutta

nöyryyttä niukalti
huomata tietomme
heikoksi, hauraaksi

onkohan olemassa jotakin muuta
tuonnempana kuuta
millähän voimalla
ihminen meren murskaisi
selättäisi


syntymästä kuolemaan
käy kello, muttei tulevaan
vaan aikaa annettua laskemaan

kerran kello vedetty on
tuurillansa toisenkin
meille, meitä varten
toimesta toisen
tahtoamme taitojamme
kysymättä kuulematta

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Hieman epävarmaa ehkä kohta sitten

Epävarmuus

levotonna leijan lailla
tahdossa tuulen
ilman omaa lukua

tehtävätön kiire kaataa syliinsä
kutistaa levollisen ajan
kaaoksessa katsastan
katoavaa kohdetta
ilman määrää ilman mittaa
vihjettä vailla

milloin mennään
mistä tullaan
ilmassa on paljon kellumista

otamme yhteyttä

                       lähdetään kohta

               odottakaa vielä

     sitten kun
                               ja myöhemmin

ensi kerralla ja ehkä

milloin on kohta
   koska  kerta ensi
mihin aika lensi
     epä     varmuudessa
onnettomassa odotuksessa

ilmapallona
   taivaan tuulissa
      puhkean pian

                         pian?

         milloin
          missä
          miten
tiedän kyllä miksi

tiistai 19. toukokuuta 2015

Odotus

Odotus
on pitkä aika
aika on sijoiltaan
siinä

kohta
pienelle lapselle 
pitkällä automatkalla

tulen pian
juuri rakastuneelle
treffeille ajoissa saapuneelle

palvelemme mahdollisimman pian
kun todo-listalla jonottaa kymmenen
muutakin tehtävää

odotus
on lomamatka viikkojen päässä

odotus
ei kysy kärsivällisyydeltä
jaksatko sinä?
kestääkö intosi, kaipuusi
seitinohut odotuslanka

odotus
kuin sytytyslanka täältä Lappiin
kun et ole siellä
ja toisin päin


Ps. Kärsivällisyyteni petti - tämä ei ole edes valmis, mutten malttanut odottaa....työstän tämän vielä myöhemmin