Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Haavoittuneena iäksi



Rakkaani,
ensimmäinen tunnustuksesi
oli valetta,
väittäen rakastuneesi,
syvästi niin,
pikaisemmin mahdollista, ennen
salaman saatua valoa,
sillä olin jo perillä odottaen,
haavoittuneena iäksi
nuolista Amorin


maanantai 25. huhtikuuta 2016

Siinä välissä


Loisteensa hyväilyssä
suudelmin viettelevin kosiskellen
virheetön on hän, mysteeri mun
väittävät kiveksi - vieläpä kylmäksi

Pariisi, ai, katusoittajat
bonjour't ja oui't
kadut mun Amelie'n
sellaista atmosfääriä, tuoksuja
tiedettä, taidetta baskeritta tai -rilla
on se niin pictoreskii
..joo

Eiffelin alla häiriö iski ihan
suoraan paniikkiin
ja lompakkokin nyysittiin
metrossa ahtaassa vailla
varmennettuja valoja, ja kokonaan
ilman ainuttakaan runojaan ääneen
lukevaa trubaduurii

näistä lompakko varastettu kokemuksena kuin
hyppy tornin päältä Eiffelin
häiriö kuin kivulias kapuaminen  ja
sitten vasta hyppy hidastettu asfalttiin

c'est la vie
elävää elämää
kirjoitettuja kansiin, koukuttaa
jossain siellä välissä elämään

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Kroonikko

Krooninen - nimeni
panssaroitu rintavarustukseni
krooninen - minä
olen

(annan sen pois, annan sen pois)

krooninen - siitä rakennettu
rakennettu kestämään
ei armahtamaan
pakenisin ellen tietäisi
paremmin

krooninen - suonissani
päiväunissani
yöllisissäkin painajaisissa
kaikissa rutiineissani

krooninen - hukassa minussa
temppuilevan labyrintin ja lääkkeiden
et huijaa enää minua
olen jo ollut hukassa itsessä hukkaamassa
hukattua sisälläni

krooninen helvetti
muistuttaa kovasti narkoottista
insomniaa kroonista


-------------------------------------------

käännös

Kirjeitä Suomesta II

11.45 unohdin laittaa aamiaista, nälkä! ei voimia laittaa ruokaa, kahvia siis. radio soi taustalla ja lehti kertoo samaa; mies kuristi vaimonsa sähköjohdolla saunassa (vai jälkeen) ja itsensä jälkeen; tietenkin. käyttiköhän hän samaa johtoa? puhuvat intohimorikoksesta. mielestäni enemmänkin fuusiorikos; kun ihmisiä laitetaan tähän ilmastoon niin syntyy fuusioenergiaa, se on keksitty, täällä. uskokaa pois.
aurinko noussut, ei tarvetta katsoa. kahvia. kuumaa, maistuu aivan...sperm..wow...pyhä helvetti...! mistä edes tietäisin..!? maito käynyttä, no, pohjanmaan kautta! ehkei sentään, en taida olla vielä niin pohjalla

16.32 selvisin. kohta olisi normaalia olla pimeää - sen kestän. kosteus. kuin viidakko joskin hieman kylmä sellainen, + 2. kuin tunkio. tämä arktinen viidakko ei kuivu koskaan. kävin kaupassa ja imuroin. hieno päivä. tarpeeksi merkityksellisiä toimintoja teeskennelläkseni normaalia (onnellista) elämää. istun ja katson kaihtimia. kahvia...en usko



Kirjeitä Suomesta I

8.14 Sätkyilin yön yli. keittiössä. laitan kahvia päivän pelastajaksi, mahdotonta, mutta annan sille aina väliajoin mahdollisuuden. istun alas ja katson kaihtimia. ei tarvetta katsoa ulos. tiedän: aurinko ei ole  noussut, synkkää ja sataa. näin on ollut jo kolme viikkoa, mikäli oikein muistan. kuka tietää minun pääkopalla ja mielentilalla, joka muistuttaa enemmän terveen sijasta välitilaa helvetin ja autuaan välinpitämättömyyden puolivälissä

kahvi, kuumaa,  nestettä, mutta maistuu...kuin...en oikein löydä...sinkiltä? kiehuvalta sinkiltä...olen niin intohimoinen kahvin suhteen, maailman paras ja tarkin kahvinkeittäjä...oliko suola aivan vieressä...? ihan sama, kaikki ovat lopulta samaa, kun ne hajotetaan osiin; elektroneja ja neutroneja ja sellaisia...mistä minä tiedän - lintsasin koko kemian vai oliko se fysiikkaa...merkityksetöntä, pohjanmaan kautta



keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Maalattu auringonnousu

Veriset taivaat
revin ylleni
Tuonelan tummemmasta
mielen mustan
matkustajasta

lehdettömänä juurillansa
alastomana ohikulkijan
osoittamaksi

ruma kuin ruumis
eloton ainakin

katson alle oksiltani
mädänneinä mättäinä
elämäni lehtiä
tuulehen tarttuneita
toisten kuolohon sekoittuneina

mädänneinä mättäinä

haikeina silmäilevät
silmäni vesissä
laskuja värjättyjä auringon
menneillä tehdyillä
kauniin punakellertävin
vaan haikeita kaihosta kajahtaneina
todesta irrallaan kuin
sijoiltaan sujahtaneet

auringonnousuni hiipivät
äänettä luimuten
pilvien päällä

elämä tahtoo olla
minulle ikuinen talvi
kevään kirkkainkin aurinko
on vain taulu
noviisin onnettoman kokeilun
luomus
tunnetta paitsi

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kuuleeko kukaan!

Jumissa läjissä
pinottuna sekaisin
kuin takapihan lahoava vaja
täyteen ahdettuna

järjestyksen absuluuttisena nollapisteenä
ladottu ja täynnä
tarpeetonta tavaraa
heitettäväksi liekehtivään uuniin

verbaalinen labyrintti              psyykkinen
muunneltu ratkaisu         
                                            uusinta sisäänpääsyyn
ikuisesti sinun
                                            en muista allekirjoittaneeni
suostumustani
                                                tähän tilaan


                    S    O   S

muutettuna

                 S          M    S

säästäkää  minun                          sieluni


haparoiden muistan
yön pimeimmässä hetkessä
rapisevin sormin
epämääräisen hämärän yössä
sisälläni
kirjoittaneeni

hamahelmillä









-----------------------------------
hmm....tykkäsi tästä kovasti alkuperäisenä
ja itseasiassa mielestäni  käännös palvelee hyvin alkuperäistä....sain
jopa tuon SMS:nkin onnistumaan......monilahjakkuus; kirjaimilla, valokuvin ja hamahelmin
ja silti kukaan ei kuule!!!
jep