Huolesta haaksirikolla

Kädet puristavat pyöräntangon kahvoista
kuin köyden viimeisestä punoksesta
jalat tärisevät
kasvot helisevät kuin halpa lasi
iskä!!
kädet kohoavat vavisten pyytämään syliin
kämmenet punaisilla pisteillä puristamisesta

en luovuta vaan tyrkkään ja pakotan
"ison" pyörän vauhtiin
lupaan
vannon
tuen, juoksen, pidän, nappaan, saan sinut kiinni
pelastan
vannon varmasti

vaappuen varovasti
pelokkaasti silmät suurina, suu auki oona
karkaa vauhdin voittaessa isän juoksun
kierroksen
   toisen
      kolmannen

kiertää pihaa

silmistä pelko tippuu vauhdissa viehtymykseksi
osaaminen vapinasta vauhdiksi
rajoja osaamisen kolistellen
huulet oosta uuksi
ininästä hervottomaksi hekotukseksi

itse pakotin, manasin, lapsen hyväksi
uhkasin, lahjoin, pukkasin käyntiin
nyt syrjällään sydän
lyöntejä välistä jätän
huutelen hekottavalle heiveröiselle
    varovasti
         älä kaadu (eihän kukaan tarkoituksella)
             ei niin kovaa

tässäkö se vanhemmuus nyt on maaliin asti
saatetaan matkaan
ja pelätään kädet silmillä
huolesta sydän haaksirikolla
     suotta
          ei kaatunut
kaatui seuraavana päivänä kun huoleni olivat muualla

Kiirettä pitää tehdessä sitä

Teen ruokaa viidellä pannulla
kattiloitakin kaksi
onneksi levyjä riittää vain neljä

lapsille hoetaan 
poppaa! poppaa!
ritilät laitamme liedelle suojaksi
ettei vaan, ettei vaan

siivoan samalla
pyykkejä taitan
istuen pyörivän pomppivan
pyykärin päällä
imurin huminan
poistaa hälytin

varokaa sitä, huomatkaa tätä
täytyy muistaa
oppia, ollakin huolellisempi
muuten et sitä ja muuten et tätä
karttakepillä kertoen lapsille
ohjeita elämään

itse en jaksa
tungen padat, kattilat 
pannutkin uuniin
päänsähkökytkimen löydän
vivusta alas
off
lukkoon luomet
peitto on pehmeä 
rutistaa  niin

Uusi maailma

Itkusi kasvaa
kanssani
hetken

heiveröinen  ensimmäinen
taivaita särkevällä otteella
kaivaen kaiken sieluista kahden
nyt toisiinsa nidotun
kuolemaan saakka

teet uusia meistä
vallan valtavan antaen
vastuun sitäkin suuremman

sylissäni saat minusta avuttomuuden
esiin kaikessa olemuksessani

varmuus syntyy vain yhdestä:
ottaessani hauraan pienen ryppyisen
kätesi sormiini
olet minun,  minä sinussa
lähtemättömästi
jokaisesta hetkestä jokaiseen tunteeseen