Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arki. Näytä kaikki tekstit

torstai 2. helmikuuta 2017

Läpikulkumatkalla

Mysteerit
ja unelmat elämän
leijailevat ohitse
hentoisina huolettomina aliravittuina
valssien välistä minut ohittain

leualla käteen nojaten
huokaan
jospa joskus
olisi yksi varattuna minulle
kerran





-------------------------------

Passing

Mysteries
and dreams
of life floating by
softly uncared unnurtured
just walzing through and passing by

hand against my chin
I sigh
if there ever
would be one for me
sometime

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Siinä välissä


Loisteensa hyväilyssä
suudelmin viettelevin kosiskellen
virheetön on hän, mysteeri mun
väittävät kiveksi - vieläpä kylmäksi

Pariisi, ai, katusoittajat
bonjour't ja oui't
kadut mun Amelie'n
sellaista atmosfääriä, tuoksuja
tiedettä, taidetta baskeritta tai -rilla
on se niin pictoreskii
..joo

Eiffelin alla häiriö iski ihan
suoraan paniikkiin
ja lompakkokin nyysittiin
metrossa ahtaassa vailla
varmennettuja valoja, ja kokonaan
ilman ainuttakaan runojaan ääneen
lukevaa trubaduurii

näistä lompakko varastettu kokemuksena kuin
hyppy tornin päältä Eiffelin
häiriö kuin kivulias kapuaminen  ja
sitten vasta hyppy hidastettu asfalttiin

c'est la vie
elävää elämää
kirjoitettuja kansiin, koukuttaa
jossain siellä välissä elämään

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Elämä

Niin monta vuotta
niin tuhannen tuhatta päivää
niin vähän sanoja
niin paljon turhia
montako todellista tekoa
niin vähän joilla oli mainittavaa merkitystä
niin monta muistoa
pienen pientä pikkuruista
hämärässä häilyväistä
suruja ja tuskia, suurempia taakkoina
kuin kuorma-auton lavalta kaadettuna
niin vähän iloja
vaan silti suuren suuria
hehtaarien kokoisia hetkiä
muutamia unelmallisen unohtumattomia
onko onni niissä

lauantai 16. toukokuuta 2015

Kiirettä pitää tehdessä sitä

Teen ruokaa viidellä pannulla
kattiloitakin kaksi
onneksi levyjä riittää vain neljä

lapsille hoetaan 
poppaa! poppaa!
ritilät laitamme liedelle suojaksi
ettei vaan, ettei vaan

siivoan samalla
pyykkejä taitan
istuen pyörivän pomppivan
pyykärin päällä
imurin huminan
poistaa hälytin

varokaa sitä, huomatkaa tätä
täytyy muistaa
oppia, ollakin huolellisempi
muuten et sitä ja muuten et tätä
karttakepillä kertoen lapsille
ohjeita elämään

itse en jaksa
tungen padat, kattilat 
pannutkin uuniin
päänsähkökytkimen löydän
vivusta alas
off
lukkoon luomet
peitto on pehmeä 
rutistaa  niin