Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Elämä

Niin monta vuotta
niin tuhannen tuhatta päivää
niin vähän sanoja
niin paljon turhia
montako todellista tekoa
niin vähän joilla oli mainittavaa merkitystä
niin monta muistoa
pienen pientä pikkuruista
hämärässä häilyväistä
suruja ja tuskia, suurempia taakkoina
kuin kuorma-auton lavalta kaadettuna
niin vähän iloja
vaan silti suuren suuria
hehtaarien kokoisia hetkiä
muutamia unelmallisen unohtumattomia
onko onni niissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti