Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Umpikujia ja solmuja

Mietteitä mustia
tajunnan takaa
täynnä pääni

ei
ei riitä
enää itsesääli
varastot sen 
ehtyneet on
umpikujia ja solmuja
tyhjyyden turhaumia
sanatonta tuskaa
hiljaista hiipumista
kohden kuolemaa
kalseampaa kosketusta
elämän ilman iloja

nauran vain
itsekseni
itken
kyynelittä
unissani
unelmissani
etsin itseäni
suunnistan surussani

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti