Surinaa mehiläispesällinen
värinää äänien
kaupungin valot eivät
nuku, koskaan
ne kiertävät, vuorottelevat
pitääkseen pääni pyörällä
kuin saattaakseen pöllöt
kateellisiksi hyödyttöminä päineen
vertailussa
identiteetti hajallaan
olevien äänien, häiriöiden
kääntyillen, kuvaten kaiken
rakentaakseen todellisuuteni
muistille, jossa on liikaa reikiä
pudottelen asioita liikkuessa
muistoja, dataa
elefantti
posliinikaupassa
olen
sisälläni
älykäs ja tarpeellinen;
se vain lipsahti otteestani
niin monasti läpi reikien
hetkessä
kynttilän liekin välkkeessä
aikaisen aamun usvassa kun
en vieläkään ole unessa
aurinko vielä nousee kauniina
maailmalle
imen itseeni hetkestä
reikien vuotaessa muun
---------------------------------
Holes In My Head
Bee nest of buzz, the sounds tremor
lights of the city never sleep
they rotate, they take turns to keep
my head spinning as if to make
owls envy with their heads useless
in comparison
identity of scattered noises, distractions
turning, taking picture after another
constructing my reality to
memory with too many holes in it
I drop things when I move
memories, data
the elephant
in the porcelain shop
I am
in me
Smart and useful
It just slipped out of the reach
through the holes so many times
in a moment
watch a candle light flicker
early morning fog when I'm still not asleep
sun still rises beautiful to the world
I suck in from the instant for
the holes leak else
Tarkoitus olisi runoja saada. Tilattu on, en tiedä josko milloin saapuvat vaiko tuottavat hajatelmaa, rikkoontunutta tavaraa. Hieman on varastoja, joista jakaa. Laadulla tai laadutta, mielipiteestä piittaamatta ovat palasia sielustani. Ethän siis lainaa kysymättä itsessä kalleintani.
Runot syntyvät sähköllä
Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.
Yleistä sälää
Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota
torstai 30. maaliskuuta 2017
maanantai 20. maaliskuuta 2017
Soihtuja kuplassa
Massat massoittavat tullakseen samanmielisiksi
tyhjäpäiset, tullakseen totuuden torviksi
ainoaksi oikeaksi tavaksi olla
karjaa kahdella jalalla, aivot
paimennettavissa kuin lammaslauma
soihdut sytytetty
kaavut korvattu
meidän oikeamielisillä teoilla
yhtä halveksuntamme nimissä
vihollisemme, syntynyt röyhkeydestämme
me tapamme ja ryöstämme
toisessa todellisuudessa
luodussa ollaksemme turtia
koskemattomia aidoille ihmisille
puolueellisina yhteiskunnallisista olennoista
syöksymme kaduille lyömään toisia lyömään yhteiskuntaa
vuorovaikutuksen mykkäkoulua
yhtenäisyyden nimissä
kaikkitietävä me, minä, raivo
hauraus piilossa sisällä
------------------------------------
Torches In The Bubble
masses amass to become like-minded
lightheaded, to be the unicorns of truth
the only right the only way to be
we are cattle walking with two feet, brains
to be herded like sheep
torches are lit
hoods have been replaced with
our righteous deeds
unity is in the name of our contempt
the adversary, given it's birth in our arrogance
we kill and we plunder
in the other reality
created for us to be numb
untouchable to genuine human beings
detached from societal beings
we hit the streets to hit the others to hit the society
silent treatment of interaction
for the sake of unity
omniscient us, I, the rage,
the fragility hidden inside
lightheaded, to be the unicorns of truth
the only right the only way to be
we are cattle walking with two feet, brains
to be herded like sheep
torches are lit
hoods have been replaced with
our righteous deeds
unity is in the name of our contempt
the adversary, given it's birth in our arrogance
we kill and we plunder
in the other reality
created for us to be numb
untouchable to genuine human beings
detached from societal beings
we hit the streets to hit the others to hit the society
silent treatment of interaction
for the sake of unity
omniscient us, I, the rage,
the fragility hidden inside
lauantai 18. maaliskuuta 2017
Yhteys
Ei, en ole erityinen
vain yksi
kasvo väkijoukossa, mutta
olen se joka
heiluttaa kättään
sinä
sitävastoin
jälkeen tutkiskelevien vilkausten
arvioiden ja puntarointien
olet se
joka heilutat kättäsi
minulle
täysin vieraalle
ja vain yhdelle kasvolle väkijoukossa
ja lopulta kysymys miksi
veisi pohjan siltä mitä me todella olemme
ihmisinä
------------------------------------
Connection
No, I am not special
just another
face in the crowd but
I am the one
just waving
you
on the other hand
after thorough glances
estimates and evaluations
are the one
waving back
at me
a total stranger and
just another face in the crowd
and in the end the question why
would undermine who we truly are
as humans
just another
face in the crowd but
I am the one
just waving
you
on the other hand
after thorough glances
estimates and evaluations
are the one
waving back
at me
a total stranger and
just another face in the crowd
and in the end the question why
would undermine who we truly are
as humans
Sanoja valittuna
Elämä
nipullinen sanoja
aina uudelleen
ne järjestelen
sovituksiksi mukaellen
tuntoja päivien
---------------------
a bundle of words
time and again I
rearrange them to
arrangements according
to the sentiments of the day
nipullinen sanoja
aina uudelleen
ne järjestelen
sovituksiksi mukaellen
tuntoja päivien
---------------------
Words Of My Choices
Lifea bundle of words
time and again I
rearrange them to
arrangements according
to the sentiments of the day
perjantai 17. maaliskuuta 2017
Tähtitaivas
Pyörii, kiertää
valtavalla vauhdilla
paikallaan
silmät sidottuna
sinne ja sen taakse
silmät revittynä selälleen
tyhjyyden takana
taikuutta
taivas on minun
vain jos tuijotan tummaan
yöhön siniseen
kirkas valkoinen keskellä
ei mitään
syvyyksistä synkän puhuvista
suljen yhden silmilläni jälkeen hartaan
harkinnan ja
teen siitä itselleni huomisen
toivolla toimivan
valtavalla vauhdilla
paikallaan
silmät sidottuna
sinne ja sen taakse
silmät revittynä selälleen
tyhjyyden takana
taikuutta
taivas on minun
vain jos tuijotan tummaan
yöhön siniseen
kirkas valkoinen keskellä
ei mitään
syvyyksistä synkän puhuvista
suljen yhden silmilläni jälkeen hartaan
harkinnan ja
teen siitä itselleni huomisen
toivolla toimivan
Tie tulevaisuuteen
Yksin
innostuksen tyhjiö
väristykset jännityksen
edellä oleva, tuleva
välttämättömyys
minä
--------------------
innostuksen tyhjiö
väristykset jännityksen
edellä oleva, tuleva
välttämättömyys
minä
--------------------
Path To The Days To Come
Alone
a void of enthusiasm
the chill of the thrill
what shall be ahead
the inevitable
me
a void of enthusiasm
the chill of the thrill
what shall be ahead
the inevitable
me
torstai 16. maaliskuuta 2017
Tanssia tilojen välissä
Itkuako kuulen
vaiko vain särkyjä silmien
tuijottamasta tähdillä täytettyä taivasta
taikuus
tai taas yksi illuusio traaginen
kaukopartiossa reunalla
realiteettien
sattumia suupalaksi, askelia apinoiden
hurmaantuneita liioitellun epäsuhtaa autuutta
kirjoihin tyylien joilla tanssia
välistä elämän ja sen tulvivain tilaisuuksien
saippuakuplat jotka puhalsimme
shampanja poreileva
lumen jyvä kristallinen
kyyneleet pitkin poskea
ilman lupaa
kuinka hauraita
ne ovat olevinaan
----------------------
vaiko vain särkyjä silmien
tuijottamasta tähdillä täytettyä taivasta
taikuus
tai taas yksi illuusio traaginen
kaukopartiossa reunalla
realiteettien
sattumia suupalaksi, askelia apinoiden
hurmaantuneita liioitellun epäsuhtaa autuutta
kirjoihin tyylien joilla tanssia
välistä elämän ja sen tulvivain tilaisuuksien
saippuakuplat jotka puhalsimme
shampanja poreileva
lumen jyvä kristallinen
kyyneleet pitkin poskea
ilman lupaa
kuinka hauraita
ne ovat olevinaan
----------------------
Dancing In Between Spaces
Do I hear cries
or is it just my sore eyes
from staring the star blazed skies
the magic or
another one of my illusion tragic
outpost near the edge of
reality
taking chances, few steps to ape
enchanted overtly dis-proportioned bliss
of varieties of styles of dances
from between life and all its chances
soap bubbles we blew then
the sparkling champagne
the crystal grain of snow
tears that run down my cheek
unauthorized
how fragile
they all appear to be
or is it just my sore eyes
from staring the star blazed skies
the magic or
another one of my illusion tragic
outpost near the edge of
reality
taking chances, few steps to ape
enchanted overtly dis-proportioned bliss
of varieties of styles of dances
from between life and all its chances
soap bubbles we blew then
the sparkling champagne
the crystal grain of snow
tears that run down my cheek
unauthorized
how fragile
they all appear to be
keskiviikko 1. maaliskuuta 2017
Sävyjä
Lehti, lähtevät, lehdet
lentäen leijuen parvissa vaeltaen
ryöppy värien kahlitsi ne
kuin elämä maalaten pikselein yltäkylläisin
kaikin unohtunein vivahtein
me lennämme ja leijumme
ilman siipiä
värein ennalta annetuin
reitein ainutlaatuisin unohtumattomin
ja käymme vielä aloillemme jättääksemme jälkemme
tullaksemme yhdeksi
------------------------------
All The Hues
Leaf, leaving, leaves
flying floating in flocks they are roaming
flush of color caught in them
as life has painted pixels with abundance
of all the forgotten hues
we fly and flutter
without wings
with the colors we are given
via routes unique unforgotten
and as we settle down we make are marks
and became one
flying floating in flocks they are roaming
flush of color caught in them
as life has painted pixels with abundance
of all the forgotten hues
we fly and flutter
without wings
with the colors we are given
via routes unique unforgotten
and as we settle down we make are marks
and became one
tiistai 28. helmikuuta 2017
Tyhjyys
Tyhjyys
kipu
hetkien tuska joka
kestää aina kauemmin kuin kestääkään
haluan hakata ne irti
mutta olen kyvytön
tappamaan sen joka todella olen
--------------------------------------
[ The emptiness ]
The emptiness
the hurt
pain of moments that
always last longer they actually do
I want to hack them off
but I am unable
to kill who I truly am
the hurt
pain of moments that
always last longer they actually do
I want to hack them off
but I am unable
to kill who I truly am
maanantai 27. helmikuuta 2017
Laskuvarjojääkäreitä
Likaiset mätääntyneet
jäljet
jos joku jätti keksivanan seurattavaksi
joku toinen söi ne
hukassa
likaiset mätääntyneet
laskuvarjojääkärit
muistojen
toivon ne pois
vihaan ne pois
vihaan itseni pois
likaiset mätääntyneet
sytyttäisitkö taivaat ilmiliekkeihin
likaiset mätääntyneet
arvet parantumattomat
---------------------------------
jäljet
jos joku jätti keksivanan seurattavaksi
joku toinen söi ne
hukassa
likaiset mätääntyneet
laskuvarjojääkärit
muistojen
toivon ne pois
vihaan ne pois
vihaan itseni pois
likaiset mätääntyneet
sytyttäisitkö taivaat ilmiliekkeihin
likaiset mätääntyneet
arvet parantumattomat
---------------------------------
Rotten Paratroopers
Dirty rotten
trails
if someone left a trail of cookies
then someone else
ate them
lost
dirty rotten
paratroopers
of my memories
I wish you away
I hate you away
I hate myself away
dirty rotten
who would light the skies into flames
dirty rotten
scars that never heal
trails
if someone left a trail of cookies
then someone else
ate them
lost
dirty rotten
paratroopers
of my memories
I wish you away
I hate you away
I hate myself away
dirty rotten
who would light the skies into flames
dirty rotten
scars that never heal
lauantai 25. helmikuuta 2017
Mielen päällä

En edes aio yrittää kertoa sinulle mitä mielessäni liikkuu
kuinka
sinä edes
voisit ikinä
muodostaa mielen joka voisi pohtia
minun
ajatukseni juoksuja
sielun veljiä?
juu, ja lentäviä yksisarvisia
jos ihmiset kerran ilmaisisivat heidän
todelliset ajatuksensa
olen aika lailla ja absoluuttisen varma
että
yksikään sielu ei enää saisi kielessä veljeä
sitä minulla oli mielen päällä
jos sitä olit etsimässä
olitko?
---------------------------------------
A Thought In My Head

I am not even going to try to tell you what is going on in my mind
how
could you
even ever begin
to formulate a mind that would contemplate
my
trails of thought
soul mates?
yeah, and flying unicorns
if people would once express there
true thoughts
I am pretty much and absolutely sure
that
no soul would ever mate in a language anymore
that is what I had in my head
if it was what you were looking for
did you?
how
could you
even ever begin
to formulate a mind that would contemplate
my
trails of thought
soul mates?
yeah, and flying unicorns
if people would once express there
true thoughts
I am pretty much and absolutely sure
that
no soul would ever mate in a language anymore
that is what I had in my head
if it was what you were looking for
did you?
Betonin murusia
Mustaa
paksua ja vahvaa
kuin betonia
ja silti revittävissä riekaleiksi
jälkeen halkeaman
toisen ja jälkeen sen
murjottuna päivä
päivän perään
ja kuka olet sisältä
murentuu
kyyneliksi yhdestäkin
sanasta
normaalisti niin yhdentekevästä
tyhjyys
riittävän avara
kattaakseen galaksillisia
hiljaisuutta
tuskaa
matelevat mutinat kun yrität
uikuttaa kuinka tunnet
ei mitään
sen sisällä -
kaikki avaruus
ilman jälkiä elämästä
pyytää apua
yhtä hyödyllistä kuin
viiltää ranteesi
käsittämättömyys
piiritetty
painostettu
yllätetty
varmuudella auringon nousevan
huomenna
turhaan
-------------------------------------------------
Shattered Concrete
Blacknessthick and heavy
like concrete
yet easy to rip apart
after the crack
another and then some
rammed on daily
basis
the basis of who you are
crumble
to tears from one single
word
normally so indifferent
emptiness
vast enough to
hold galaxies
of silence
of pain
the murmurs when you try to
sob someone how you feel
nothing
inside it -
all that space
without a trace of life
reach out
is as useful as cutting
your wrists
uncomprahendability
surrounded
suppressed
surprised
with certainty of sun rising
tomorrow
in vain
maanantai 20. helmikuuta 2017
Liikuta minulle vuoria
Käyn näitä huoneita kuin etsien
kuinka muistot kietovat itseensä tuoksuja
kuin höyhen akanvirrassa, oksa kosken kuohuissa
yksinäinen on jyvä hiekan autiomaassa
visertävä rakkauslaulu tyhjyydessä kaikuen
siirrä minulle vuoria ja silti kaipaan sinut takaisin
-------------------------------------
Move Me Mountains
I walk these rooms as if searching
how can memories possess perfumes
like a feather in a maelstrom, a branch in white-water
lonely is a grain of sand in desert
chirping love song that echoes to emptiness
show me how mountains move and I still long you coming back
how can memories possess perfumes
like a feather in a maelstrom, a branch in white-water
lonely is a grain of sand in desert
chirping love song that echoes to emptiness
show me how mountains move and I still long you coming back
Puuterin kevyttä
Lakanat
lumipellot pumpulin
jätit jälkeesi
huumaavan tuoksusi
-----------------------------------
Powder light
Linen
powder snowy fields
you have left
your enchanting fragrance
behind
powder snowy fields
you have left
your enchanting fragrance
behind
perjantai 17. helmikuuta 2017
Kaasuuntuneita unelmia
Hourin
masennuksen
harmoniassa
sadepisaroiden iskeytyessä
valuessa pitkin tuulilasia
mikseivät ne kuole?
moottori käy
on käynyt jo aikaa ja päällekin
auto on pysynyt paikoillaan
annan katseeni sumeta
nähdäkseni epäselvyydessä
unelmoin autotallin ympärille rakentuvan
haistaa savun
viekotella antaa kaasujen
viedäkseen paikkaan missä
minun ei enää tarvitse
olla
------------------------------------------
depression in
harmony
with raindrops crashing
sliding through the windshield
why do they not die?
engine's running
has been awhile and then some
car has stayed put
I blur my sight to
see obscurity
I dream a garage to build up around me to
smell the smoke and
be lured by fumes
to carry me to a place where
I don't have to
be
masennuksen
harmoniassa
sadepisaroiden iskeytyessä
valuessa pitkin tuulilasia
mikseivät ne kuole?
moottori käy
on käynyt jo aikaa ja päällekin
auto on pysynyt paikoillaan
annan katseeni sumeta
nähdäkseni epäselvyydessä
unelmoin autotallin ympärille rakentuvan
haistaa savun
viekotella antaa kaasujen
viedäkseen paikkaan missä
minun ei enää tarvitse
olla
------------------------------------------
Fumes of Dreams
I driveldepression in
harmony
with raindrops crashing
sliding through the windshield
why do they not die?
engine's running
has been awhile and then some
car has stayed put
I blur my sight to
see obscurity
I dream a garage to build up around me to
smell the smoke and
be lured by fumes
to carry me to a place where
I don't have to
be
torstai 2. helmikuuta 2017
Läpikulkumatkalla
Mysteerit
ja unelmat elämän
leijailevat ohitse
hentoisina huolettomina aliravittuina
valssien välistä minut ohittain
leualla käteen nojaten
huokaan
jospa joskus
olisi yksi varattuna minulle
kerran
-------------------------------
ja unelmat elämän
leijailevat ohitse
hentoisina huolettomina aliravittuina
valssien välistä minut ohittain
leualla käteen nojaten
huokaan
jospa joskus
olisi yksi varattuna minulle
kerran
-------------------------------
Passing
Mysteries
and dreams
of life floating by
softly uncared unnurtured
just walzing through and passing by
hand against my chin
I sigh
if there ever
would be one for me
sometime
and dreams
of life floating by
softly uncared unnurtured
just walzing through and passing by
hand against my chin
I sigh
if there ever
would be one for me
sometime
Masennuksen maailmassa
Tulevaisuuteni rikki
huomiseni ruodassa
kuin keskitalven maa
jäässä, kuollut ja tyyni
maa joka antaa: ei mitään
maa jäässä tunnottomaksi
tunnottomaksi tuntemaan
toivomaan
sillä toivo on poissa
toivo on erehtynyt
uskomaan että olisi
unelmia paremmasta
valosta auringon antamasta
tapahtumain varjostamasta
varjoissa vaanii hämärä
elämän varjo
elämän hukatun
joka sammuttaa kaikki huomiset
joissa elää, joille rakentaa
horisontin maassa lupausten
maan hedelmällisen, Eedenin
lupausten nyt rikottujen
hajalleen hajoitettujen
kuin siemenet viskattuna pellolle
sinne tänne pellolle Tuonelan
hyljeksii minua kuolema
paeten vain mieleni poimuihin
mieleni raajarikon rääpäleen
väkijoukossa vähäisen
huonosti ravitun
ei sillä että sen väliä
uskoa tai olla uskomatta
että voisi olla
valoa ja elämällä tarkoitusta
ilosta orpona
olemassa vain
koska taytyy yrittää
unelmoida uskomattomia
teoriassa toteutumattomia
käytännössä koskettamattomia
harjoitus ei tee aina mestaria
harjoitus tuottaa tuskaa niin käytännössä
kuin teoriassakin
käytännössä vain sattuu enemmän
teoriassa täydellistä tuskassa
on elää hulluudessa
-------------------
alun perin englanniksi..oli joku kilpailu jossa piti kirjoittaa jonku kaavan mukaan...en jaksanu kaavaa raahata sellaisenaan suomeksi vaan aika reippaasti mukillen
Depression Of Life
My future broken
my tomorrows frozen
frozen like winter ground
frozen, dead and calm
ground that gives non
ground frozen numb
numb to feel
numb to hope
hope in lost
hope mistaken
mistaken to believe
mistaken to dream
dream of better
dream of light
light the sun shines
light the events shadow
shadow that brings dusk
shadow of life
life that is wasted
life that turns off tomorrows
tomorrows to live
tomorrows to build on
on the horizon
on the promised land
land of Eden
land of promises
promises now shattered
promises all too scattered
scattered like crane on field
scattered on fields of death
death that evades me
death escaping only to my mind
mind too crippled
mind a weakling
weakling in crowds
weakling nurtured not
not that it matters
not to believe
believe there could be light
believe life was meant to be
be orphaned from joy
be only because one has to
to try
to dream the impossible
impossible in theory
impossible in practice
practice doesn't make perfect
practice hurts in theory and practice
practice just hurts more
perfect in theory of madness
my tomorrows frozen
frozen like winter ground
frozen, dead and calm
ground that gives non
ground frozen numb
numb to feel
numb to hope
hope in lost
hope mistaken
mistaken to believe
mistaken to dream
dream of better
dream of light
light the sun shines
light the events shadow
shadow that brings dusk
shadow of life
life that is wasted
life that turns off tomorrows
tomorrows to live
tomorrows to build on
on the horizon
on the promised land
land of Eden
land of promises
promises now shattered
promises all too scattered
scattered like crane on field
scattered on fields of death
death that evades me
death escaping only to my mind
mind too crippled
mind a weakling
weakling in crowds
weakling nurtured not
not that it matters
not to believe
believe there could be light
believe life was meant to be
be orphaned from joy
be only because one has to
to try
to dream the impossible
impossible in theory
impossible in practice
practice doesn't make perfect
practice hurts in theory and practice
practice just hurts more
perfect in theory of madness
maanantai 23. tammikuuta 2017
Muistinpanoja elämästä
Kirjoitan niitä
muistiin
ihmisistä, ajatuksista
pyörien, hyörien, sinkoillen menettäen otteensa maailmasta
muistiinpanoja muistiinpanoista
riivattuna, mieltäni kaltoin kohtelen
kirjoitan kirjaa, toistakin, sarjoja
telkkariin ja runoja, jotka eivät tee selkoa itsellenikään
muistiinpanoja servetteihin, kynällä, kaiverran puukolla salakuljetetulla
muistiinpanoja, pakko on tehdä
kaikki on ainutkertaista ja muistiinpanoihini säilytettävä
tulevat menevät keinuvat kelluvat - aika on tehnyt tarpeettoman itsestään
muistiinpanoja tunnille, sekunnille ja sen murto-osalle
muistiinpanoja, kaikki on minulla kaikella
vessapaperilla, vihkosissa, kirjoitettuna kirjoihin ja
kirjoitan ilman loppua tai sen alkua
muistiinpanoissa minä olen ja ilman
en, muistiinpanot vietynäminulta
sekoan ja lakoan kannettavaksi pois
-------------------------------------------------
Notes On Life
I write them,
the notes
on people, of thoughts
running, spinning, loosing their grip of this world
notes on notes
obsessed, abusing my mind
I'm writing a book and another, series
for television and poems that make no sense to even me myself
notes on napkins, written on pen and carved with the smuggled knife
notes, I must make them notes
everything's unique, has to be preserved in my notes
they come and go, whirl and float - and time has made herself useless
notes on hour, minute and seconds and fraction of
notes, I have them here all
on tissues and notebooks, written on books and
I write them with no end to the sight
notes, are all that I am and without I am
not, notes taken away
I flip and fall and be carried away
muistiin
ihmisistä, ajatuksista
pyörien, hyörien, sinkoillen menettäen otteensa maailmasta
muistiinpanoja muistiinpanoista
riivattuna, mieltäni kaltoin kohtelen
kirjoitan kirjaa, toistakin, sarjoja
telkkariin ja runoja, jotka eivät tee selkoa itsellenikään
muistiinpanoja servetteihin, kynällä, kaiverran puukolla salakuljetetulla
muistiinpanoja, pakko on tehdä
kaikki on ainutkertaista ja muistiinpanoihini säilytettävä
tulevat menevät keinuvat kelluvat - aika on tehnyt tarpeettoman itsestään
muistiinpanoja tunnille, sekunnille ja sen murto-osalle
muistiinpanoja, kaikki on minulla kaikella
vessapaperilla, vihkosissa, kirjoitettuna kirjoihin ja
kirjoitan ilman loppua tai sen alkua
muistiinpanoissa minä olen ja ilman
en, muistiinpanot vietynäminulta
sekoan ja lakoan kannettavaksi pois
-------------------------------------------------
Notes On Life
I write them,
the notes
on people, of thoughts
running, spinning, loosing their grip of this world
notes on notes
obsessed, abusing my mind
I'm writing a book and another, series
for television and poems that make no sense to even me myself
notes on napkins, written on pen and carved with the smuggled knife
notes, I must make them notes
everything's unique, has to be preserved in my notes
they come and go, whirl and float - and time has made herself useless
notes on hour, minute and seconds and fraction of
notes, I have them here all
on tissues and notebooks, written on books and
I write them with no end to the sight
notes, are all that I am and without I am
not, notes taken away
I flip and fall and be carried away
sunnuntai 22. tammikuuta 2017
Minä yksin istun
Yksin, istun
silmät naulattuina
taivaaseen
puut kumartavat
nöyrinä niin
minä, jälkeen jätettynä
autiolla torilla avaralla
yksinäinen tippa vettä
poskelleni laskeutuu
itke minulle
itkethän
huokaus kuin väristykset
hyytävän ilman
tuuli ottaa vauhtia tönien kaoottisesti puita
heitellen lehtiä raivollansa, roskia
väristyksiä pitkin suonia kohden nopeammin ja
voimallansa hakkaavaa sydäntä
puhuri ujeltaa nimeäni jokaisella lehdellä
johon se nojaa
täydellä painollansa, ja minä
muljahdan ahdistuksissani nurin päin
puut, koko metsä
valoja salamoina räjähtäen
kuin jättimäisen ulkoilmadiskon tavoin
noroja virtaa pitkin niskaa, kasvoja
sisälläni kärsimykseni
vapauttaa itsensä
eikä kukaan voi tietää
minä, ulisten kuin
ukkosmyrsky
----------------------------------------------
[I Alone Sit]
I alone sit
my eyes nailed up
to the skies
trees bend to their
humble bow
I, left behind
on empty market square
lonely drop of water
lands on my cheek
cry for me
would you
I feel my sigh like shivers
at cold
wind picks up speed shoving chaotically the trees
and throwing leaves around, and trash
tremble through the veins into rapidly and
fiercefully pumping heart
the breeze wails my name on every leaf it leans
her full weight on, and I
turn anxious inside out
trees, the whole forest,
lights are flashing
as if in a giant discotheque outdoors
rivulets run down the neck, my face
my inner torment
sets itself free
and no-one could ever see
me, wailing
as a thunderstorm
maanantai 16. tammikuuta 2017
Rakkaus korjaa TV antennin
Peltikatolla liukkautta
havaittavissa
pakkassäällä
alustana täydellinen
lennolle liukurin
ellei lasketa
pudotusta
antenni on väärällään
alku talven tuulten jäljiltä
livenä, juuri ja nyt
Idolsin finaali kaudelta kahdeksan
vaimo on vaimo, rakkaus on vaimo
ja elämäkin, vaimo
jalka poikki, niska, kaikki
nimeen vaimon tahdon
lipokas on kiipeäminen
pelokas sen yrittäjä
------------------------------------------
Love Fixes Antenna
vaimo on vaimo, rakkaus on vaimo
ja elämäkin, vaimo
jalka poikki, niska, kaikki
nimeen vaimon tahdon
lipokas on kiipeäminen
pelokas sen yrittäjä
------------------------------------------
Love Fixes Antenna
Plate roof slippery when
covered on ice
perfect for
a snow glider slide
if not the fall
antenna has been harassed
by early winter's gales
live on, now, at once,
the Idols finale season number nine
wife's a wife, love's a wife
and life's a wife
break a leg and break a neck
in the name of life of wife
it's a slippery climb
i've been scared twice in my life
covered on ice
perfect for
a snow glider slide
if not the fall
antenna has been harassed
by early winter's gales
live on, now, at once,
the Idols finale season number nine
wife's a wife, love's a wife
and life's a wife
break a leg and break a neck
in the name of life of wife
it's a slippery climb
maanantai 19. joulukuuta 2016
Nauloja selässä
Taivaat kertovat kyllä kuinka pieni saatat olla
vertailussa hävitys ja häväistys
etäisyyttä annettuna
hankalampaa havaita
viallisuuksia
sovittamattomia palasia
käsittääkseen tarvitsee kyvyn nähdä
kuvata täydellisesti
kuka todella on
kiikareilla kauas kyllä nähdä mutta
kuva todellinen on keinotekoinen
ja esineet taustapeilissä usein ilmenevät
lähempänä kuin oikeasti olevat
läheltä voi nähdä kuka olet
mutta nähdä toinen kokonaisuudessaan
on vaikeampaa
irtautua itsestään ihan vain kurkistaakseen?
taakse jääneet päivät kullatut
teot tuomitut tuhkaksi tuhotut
virheet, vajavaisuudet
seuraillen varjojen tiellä koskaan sallitulla
tutkiakseen perinpohjin
nauloja selässä, iskettynä, ruoskilla ruoskittuna
häntäsi naulanauhana viuhuen parjausten parrasvalossa
revi, pakene, taistele, väistele, kisko
sitä sairaammalla vimmalla nauloja selkääsi saat
hellät voimat huomaansa pakottavat voivat
pysäyttää ja itsensä naulitsemisen tainnuttaa
parantuakseen muutamat naulat vaaditaan
hintana eilisen hyväksymään
----------------------------------------------------
vertailussa hävitys ja häväistys
etäisyyttä annettuna
hankalampaa havaita
viallisuuksia
sovittamattomia palasia
käsittääkseen tarvitsee kyvyn nähdä
kuvata täydellisesti
kuka todella on
kiikareilla kauas kyllä nähdä mutta
kuva todellinen on keinotekoinen
ja esineet taustapeilissä usein ilmenevät
lähempänä kuin oikeasti olevat
läheltä voi nähdä kuka olet
mutta nähdä toinen kokonaisuudessaan
on vaikeampaa
irtautua itsestään ihan vain kurkistaakseen?
taakse jääneet päivät kullatut
teot tuomitut tuhkaksi tuhotut
virheet, vajavaisuudet
seuraillen varjojen tiellä koskaan sallitulla
tutkiakseen perinpohjin
nauloja selässä, iskettynä, ruoskilla ruoskittuna
häntäsi naulanauhana viuhuen parjausten parrasvalossa
revi, pakene, taistele, väistele, kisko
sitä sairaammalla vimmalla nauloja selkääsi saat
hellät voimat huomaansa pakottavat voivat
pysäyttää ja itsensä naulitsemisen tainnuttaa
parantuakseen muutamat naulat vaaditaan
hintana eilisen hyväksymään
----------------------------------------------------
Nails In The Back
The skies tell you how small you can be
devastation in comparison
the longer the distance
the harder to see the
imperfections
the misfitting parts
to perceive one needs vision and
to picture perfect
who one is
remember that binocular sight is
real yet artificial
and objects in the rear view mirror may appear closer than they are
who you are can be seen close
but to see one as
a whole
is harder
secede from oneself to peek?
past golden the good old days but
doomed deeds
flaws, incompleteness
follow in shadows never permitted
to truly be investigated
nails to your back, smacked
in a string floating in the limelight of your tail
the more tugging, fleeing, fighting
the more they nail you
a gentle power of a hug to hold you still for awhile
could stop the crucifying yourself
to heal one needs to accept
some nails
devastation in comparison
the longer the distance
the harder to see the
imperfections
the misfitting parts
to perceive one needs vision and
to picture perfect
who one is
remember that binocular sight is
real yet artificial
and objects in the rear view mirror may appear closer than they are
who you are can be seen close
but to see one as
a whole
is harder
secede from oneself to peek?
past golden the good old days but
doomed deeds
flaws, incompleteness
follow in shadows never permitted
to truly be investigated
nails to your back, smacked
in a string floating in the limelight of your tail
the more tugging, fleeing, fighting
the more they nail you
a gentle power of a hug to hold you still for awhile
could stop the crucifying yourself
to heal one needs to accept
some nails
perjantai 9. joulukuuta 2016
Ensisuudelma
Suorat lähes lumen vaaleat hiukset
viattomat siniset silmät kuin järven kirkasvetisen
tuli vähemmän tyynenä palaen rinnassa poikatytön
sydämeni kahdeksan vanhana menetin
neuvottelut ankarat
vaikka tiesin minusta pitävän
ehkei ollut tyttö tyyliltään suukotteluun
korotin panokset kaikkeen mitä omistin
klausuulit kovat; salaisuudeksi ikuisuuksiin
teko oli jäävä ja piilossa toimitettava
viisi markkaa ja neitsyys
ja jännitys kaiken sen pyyhki mukanaan
muistijäljet suudelman kokonaan
-----------------------------------
First Kiss
Straight almost snow white hair
innocent blue eyes like clear watered lake
fire burning not so serene inside this tomboy
I lost my heart at the age of eight
negotiations were hard
though I knew she liked me from start
perhaps wasn't the kissing kind
raised my stakes to all I got
clauses she had of forever silence and
act to be conduct
in hide
five bucks gone and virginity
all the thrill of it erased though
my whole memory
innocent blue eyes like clear watered lake
fire burning not so serene inside this tomboy
I lost my heart at the age of eight
negotiations were hard
though I knew she liked me from start
perhaps wasn't the kissing kind
raised my stakes to all I got
clauses she had of forever silence and
act to be conduct
in hide
five bucks gone and virginity
all the thrill of it erased though
my whole memory
lauantai 26. marraskuuta 2016
Maalissa siellä, vielä
Tiedän tiedän
kuka minä olen
vakuutan sen
mutta näissä myrskyissä
vesi kiehuten vaahdoten
ja pisaroita
myrskyssä
hulluuteen asti analysoida
kohden päämäärää
peräänantamattomana
navigoin
ja tiedän
tahdon tietää
perille saavun
mutta näissä tuulissa
on tuonelan tuntua ja vainoa
natisee inisee vaikeroi
purteni perimmäinen perusta
jo joustaa puu
sen pehmeys alla kuoren
maaliin tiedän
tahdon ainakin vielä
mutta pilvet ja pimeys
vellovat tiellä
tähdittä taistella pimeällä vielä
myrskyveteen olen vetänyt viivan
perille vievän
tahdon
tiedän
toivon pois epätoivon
mutta elämä ympärillä
keskellä
kaiken tiellä
kuka minä olen
vakuutan sen
mutta näissä myrskyissä
vesi kiehuten vaahdoten
ja pisaroita
myrskyssä
hulluuteen asti analysoida
kohden päämäärää
peräänantamattomana
navigoin
ja tiedän
tahdon tietää
perille saavun
mutta näissä tuulissa
on tuonelan tuntua ja vainoa
natisee inisee vaikeroi
purteni perimmäinen perusta
jo joustaa puu
sen pehmeys alla kuoren
maaliin tiedän
tahdon ainakin vielä
mutta pilvet ja pimeys
vellovat tiellä
tähdittä taistella pimeällä vielä
myrskyveteen olen vetänyt viivan
perille vievän
tahdon
tiedän
toivon pois epätoivon
mutta elämä ympärillä
keskellä
kaiken tiellä
lauantai 5. marraskuuta 2016
Ensilumi
Märkä asfaltti imee itseensä
yltäkylläisesti, ylettömästi
kuin peittelemättömän nälkäinen vauva
imemässä rintaa
täydellisen keskittyneenä
silmät suljettuna näkemästä
tavoitellen tahtoa taivuttaa
valoa alistumaan
loppumaan
olemasta ollenkaan
kuinka on monta kilometriä
valoa vienyt
kuinkahan miljoonaa ziljoonaa sädettä
hukattu suotta
turhaan, tyhjään
ja lopulta kerran
silmät selällään ihmetyksestä
kiiluen tuijottaen
sukellus pilviin ikkunasta lentokoneen
pumpulia, höyhen hajamielisessä tuulessa
kuin hentoinen kuiskaus
keskeltä painajaisen
"olet turvassa ain"
kelluvassa keitaassa
hattarasipsejä
laskuvarjoilla, hidastettuna filminä
levollisuudessa
ensimmäisestä ikinä, silmäyksestä,
tähän asti päivään
vuodesta toiseen
toistuvana sanani:
olet täällä, vihdoin
tervetulleena, ihmeenä
päivän, hurmaavampana kuin koskaan
taas ja kerran ikuisesti
saattueena kuninkaallisten
hienovaraisen arvokkaana
hiljalleen liukuen kevyesti
ihailtavaksi aplodein
höyhenenä hiljalleen
taivaalta tippuen
kuin enkelin sylinä
autuaasti avoinna
lumihiutale ripselläsi
valaisee katseesi
säihkyen päivääni
yltäkylläisesti, ylettömästi
kuin peittelemättömän nälkäinen vauva
imemässä rintaa
täydellisen keskittyneenä
silmät suljettuna näkemästä
tavoitellen tahtoa taivuttaa
valoa alistumaan
loppumaan
olemasta ollenkaan
kuinka on monta kilometriä
valoa vienyt
kuinkahan miljoonaa ziljoonaa sädettä
hukattu suotta
turhaan, tyhjään
ja lopulta kerran
silmät selällään ihmetyksestä
kiiluen tuijottaen
sukellus pilviin ikkunasta lentokoneen
pumpulia, höyhen hajamielisessä tuulessa
kuin hentoinen kuiskaus
keskeltä painajaisen
"olet turvassa ain"
kelluvassa keitaassa
hattarasipsejä
laskuvarjoilla, hidastettuna filminä
levollisuudessa
ensimmäisestä ikinä, silmäyksestä,
tähän asti päivään
vuodesta toiseen
toistuvana sanani:
olet täällä, vihdoin
tervetulleena, ihmeenä
päivän, hurmaavampana kuin koskaan
taas ja kerran ikuisesti
saattueena kuninkaallisten
hienovaraisen arvokkaana
hiljalleen liukuen kevyesti
ihailtavaksi aplodein
höyhenenä hiljalleen
taivaalta tippuen
kuin enkelin sylinä
autuaasti avoinna
lumihiutale ripselläsi
valaisee katseesi
säihkyen päivääni
perjantai 28. lokakuuta 2016
Luonnon kuosit kuolemaan
Käy luonto verhokaapilleen
taas kuosia uutta etsimään
aikaan paikkaan istuvia
pidempiä paksumpia
tumman tarkemmin
puhuvia
pigmenttinä uupumusta
paljon puhuvaa masennnusta
peitellään ja peitotaan
kunnes alkaa tukahduttaa
jo sitten siihen vielä lisätään
laitetaanko lehdillä
maa homehtuneen hajuksi
pilvet päälle peittämään
vähempääkin valoa
viskataanko väliin
vihmovaa tuulta
sen seitsemän sulanutta
ensilunta
vettä veden vuoksi
märkää kylmää jotta
tuntea sen voisin
sisältä ja päältä
nähdä kun en saata
taivunko taistelutta ruumiiksi
rumaksi tähän
maaksi murheelliseksi
odottamaan
iskethän sitten taas piikillä
jään rintaan
takaisin elämään
-------------------------------------
ulkoilu piristää ja kirjoittaminen puhdistaa...kun inhoaa
jotain niin tuskin siitä ehtii kovasti nauttimaan...vuosien
kokemuksella tiedän toki mitä kuukaudet tulevat tuovat tullessaan
mutten tiedä helpottaako...ehkä jokin tällä kertaa yllättää ja rikkoo
kaavan...muussa tapauksessa seuraavat positiiviset raapustukset
saapuvat noin 6-7 kuukauden päästä
taas kuosia uutta etsimään
aikaan paikkaan istuvia
pidempiä paksumpia
tumman tarkemmin
puhuvia
pigmenttinä uupumusta
paljon puhuvaa masennnusta
peitellään ja peitotaan
kunnes alkaa tukahduttaa
jo sitten siihen vielä lisätään
laitetaanko lehdillä
maa homehtuneen hajuksi
pilvet päälle peittämään
vähempääkin valoa
viskataanko väliin
vihmovaa tuulta
sen seitsemän sulanutta
ensilunta
vettä veden vuoksi
märkää kylmää jotta
tuntea sen voisin
sisältä ja päältä
nähdä kun en saata
taivunko taistelutta ruumiiksi
rumaksi tähän
maaksi murheelliseksi
odottamaan
iskethän sitten taas piikillä
jään rintaan
takaisin elämään
-------------------------------------
ulkoilu piristää ja kirjoittaminen puhdistaa...kun inhoaa
jotain niin tuskin siitä ehtii kovasti nauttimaan...vuosien
kokemuksella tiedän toki mitä kuukaudet tulevat tuovat tullessaan
mutten tiedä helpottaako...ehkä jokin tällä kertaa yllättää ja rikkoo
kaavan...muussa tapauksessa seuraavat positiiviset raapustukset
saapuvat noin 6-7 kuukauden päästä
torstai 27. lokakuuta 2016
Luonnon luomus
Hentoinen tuli
rakosessa kivien
vain lämmittämään
minut sisältä
yön hiljaa lipuvassa
hämärässä
aurinko vielä maillaan
kuulen silti kuinka touhuaa
piilossa siellä
hetkessä, kuin keskustelussa
kanssa ympäröivän
kauneuden
katson nuotion
liekkejä pehmeässä tanssissaan
hauraan harmoniassa järven tyven
kuin vastapestyt satiiniliinat sängyssä
keskeyttämät hyppiväin kalain
jotka lyövät sydäntäni
kahdesti kerralla
puro pirteä siinä
kivellä heittämän
visertää nuotion mailleen,
levolleen laskettua
pulputtaa loputtomiin
istujalle kivellä kuuntelijan
kädestä juon nektariinia elämän
hiljaiset rauhaisat kasvavat
äänet sisälläni
valtaviksi
rauha hallitsee lailla diktaattorin
tunnen kuinka hengittäminen
aivan
olisi turhaa
rakosessa kivien
vain lämmittämään
minut sisältä
yön hiljaa lipuvassa
hämärässä
aurinko vielä maillaan
kuulen silti kuinka touhuaa
piilossa siellä
hetkessä, kuin keskustelussa
kanssa ympäröivän
kauneuden
katson nuotion
liekkejä pehmeässä tanssissaan
hauraan harmoniassa järven tyven
kuin vastapestyt satiiniliinat sängyssä
keskeyttämät hyppiväin kalain
jotka lyövät sydäntäni
kahdesti kerralla
puro pirteä siinä
kivellä heittämän
visertää nuotion mailleen,
levolleen laskettua
pulputtaa loputtomiin
istujalle kivellä kuuntelijan
kädestä juon nektariinia elämän
hiljaiset rauhaisat kasvavat
äänet sisälläni
valtaviksi
rauha hallitsee lailla diktaattorin
tunnen kuinka hengittäminen
aivan
olisi turhaa
--------------------------------------------
jossain kesän muisteloissa tämä käännös...enää seitsemän kuukautta
ja toivo syttyy taas elämään tässä kolhiintuneessa ruumiissa
Talking To Nature
Brittle fire between
the rocks just to warm
me inside
in night's slight dusk
sun is down but
I hear her being busy elsewhere
feels like I'm talking
with surrounding beauty
I look at the fireplace
flames dancing softly and
the lake delicate in harmony like
newly washed satin sheets in made out bed
abrupt by fish jumping to surface
every time my heart pumps twice
the creek nearby
I visit after fire has gone to bed
I hear it chirping from distance
glucking when nearer
I sit on a rock
and cradle myself to her talk
never ending smooth chatter
I drink up from my hand
the nectar of life
silent sounds of peace grow
vast in me
feels like I don't have to breathe anymore
tranquility rules as a dictator in here
the rocks just to warm
me inside
in night's slight dusk
sun is down but
I hear her being busy elsewhere
feels like I'm talking
with surrounding beauty
I look at the fireplace
flames dancing softly and
the lake delicate in harmony like
newly washed satin sheets in made out bed
abrupt by fish jumping to surface
every time my heart pumps twice
the creek nearby
I visit after fire has gone to bed
I hear it chirping from distance
glucking when nearer
I sit on a rock
and cradle myself to her talk
never ending smooth chatter
I drink up from my hand
the nectar of life
silent sounds of peace grow
vast in me
feels like I don't have to breathe anymore
tranquility rules as a dictator in here
maanantai 17. lokakuuta 2016
Olipa kerran metsässä
Jätettynä jälkeen
vai minäkö jätin
itseni luonnottomaan
epätoivon metsään
jälkiä jäljittää, kyllä
mutta minne vievät
köynnöksinä käärmeinä luikertavat
lumoavat
etsien minut sisältä ulos ja uudelleen
nurkkaan heitettynä hervottomana
kuoppaan porsaanreiän perästä
pelloille pelkojen
haistavat sen
minussa
niukkuudella ruuan, suullisella
janoon juotavaksi
heikompana kuin
uskoinkaan
päivän paiste lehtien torjuma
heijastus kangastuksena
iltaisin sihisten saapuen
ruumiita eilisten, ruuaksi
raahaten
jännite yöllisten sähköiskujen
märällä sienellä jokaiseen hermosoluun
jonka omistan muistoja
palauttamaan
rampaantuneena aamu saapuu haluamaan
kaipaamaan nopeampaa
vapautumista
elämästä
or did I leave
myself to the unnatural
forests of despair
traces to follow, yes,
but where do they lead
vines like serpents lure and linger
searching me, inside out
and thrown about
to hole after finding loop of a hole
into the field of fear, they smell
it on me
scarcity of food and only mouthful
of life to drink; I'm weaker as I
would have thought
the day's shines shielded by leaves
and reflect a mirage
the evenings come hissing and
hauling the corpses of
yesterday's meals
voltage of the night electrocuted
with wet sponges on every tiny nerve
I possess that holds memories
crippled, the morning has left me wanting to
crave nothing but a quick
release of this life
vai minäkö jätin
itseni luonnottomaan
epätoivon metsään
jälkiä jäljittää, kyllä
mutta minne vievät
köynnöksinä käärmeinä luikertavat
lumoavat
etsien minut sisältä ulos ja uudelleen
nurkkaan heitettynä hervottomana
kuoppaan porsaanreiän perästä
pelloille pelkojen
haistavat sen
minussa
niukkuudella ruuan, suullisella
janoon juotavaksi
heikompana kuin
uskoinkaan
päivän paiste lehtien torjuma
heijastus kangastuksena
iltaisin sihisten saapuen
ruumiita eilisten, ruuaksi
raahaten
jännite yöllisten sähköiskujen
märällä sienellä jokaiseen hermosoluun
jonka omistan muistoja
palauttamaan
rampaantuneena aamu saapuu haluamaan
kaipaamaan nopeampaa
vapautumista
elämästä
Once Upon In The Woods
Left behindor did I leave
myself to the unnatural
forests of despair
traces to follow, yes,
but where do they lead
vines like serpents lure and linger
searching me, inside out
and thrown about
to hole after finding loop of a hole
into the field of fear, they smell
it on me
scarcity of food and only mouthful
of life to drink; I'm weaker as I
would have thought
the day's shines shielded by leaves
and reflect a mirage
the evenings come hissing and
hauling the corpses of
yesterday's meals
voltage of the night electrocuted
with wet sponges on every tiny nerve
I possess that holds memories
crippled, the morning has left me wanting to
crave nothing but a quick
release of this life
sunnuntai 16. lokakuuta 2016
Kynän vallassa
Kynä kaunis vaan petollinen
kuurokin vielä, kirjoittaa
mitä mieleen muljahtaa
mieli tekee sen
ei järkeä tottele
ajatusten mun
koloja kaivelee mieleni
sopukoista oudoimmista
ajoittain, piittaamatta pätkää
piilotellen sanoja kuin
en niitä tavoittaisi
silti ilman sulkaa kaunista
tavoittaa kuolematonta ja aitoa
olisi mun mahdotonta
vankina kynän vallan
ei tihkua saata puristamalla
taivaat aukene ei
patoluukut tuskien
täydeksi käy sisälläin
tarinoiden tuhansien tunteiden
ellei kynäni niitä laula
sielustansa eloon kanna
------------------------------------
Mighty Pen Of A Poet
A pen beautiful but perfidious
deaf even, writes
what it pleases
obeys not my common sense
mines cavities utmost peculiar
at times, cares not an inch,
hiding away words as if,
I could not them recall
yet without the will of the quill,
to capture beauty or immortality,
would quite impossible
to be
prisoner of the mighty pen,
squeezed in pressure -
skies open not
nor flood gates of dam of pain
crowds inside me
thousands of stories, feelings,
if not the pen release
them to live
deaf even, writes
what it pleases
obeys not my common sense
mines cavities utmost peculiar
at times, cares not an inch,
hiding away words as if,
I could not them recall
yet without the will of the quill,
to capture beauty or immortality,
would quite impossible
to be
prisoner of the mighty pen,
squeezed in pressure -
skies open not
nor flood gates of dam of pain
crowds inside me
thousands of stories, feelings,
if not the pen release
them to live
Piirretty tähtikuvioihin
Sydämeni päivät perätysten
eilistä, eilisvuotta kohden
jossa elän ja hengitän
sinun tuhansia melodioita
sirkuttavan hehkeitä, musertavan hulluja
aikoja jotka sitoivat kätemme
yhteen liimatuiksi, toisiin eksyneinä
ei vain hetken hekumaksi
vaan kaiken ajan kattavaksi
oi tähtiä joita kaappasimme
matkallamme läpi galaksien
unelmiemme
katson tähtiin, sinun, tuikkiviin
vaikeroiden vaivalloisesti, yrittäen
jalat maasta irrottaa
sielusi taiatta hukassa
tähtikuvioissa
katoavissa ilman kahta
ilman meitä
---------------------------------------------
Stellar Connection
Everyday my heart sings
for yesterday, yesteryear's
where I live and breathe
your thousands of melodies
chirpily glad, and miserably mad
times that held our hands
intertwined, lost in one and another
not just once in a while but
all of the time
the stars that we took on our
way to the galaxies made of dreams
nowadays I look at stars you twinkling to me
finding it so hard still
to detach from ground on my own
lost without the magic of
soul of you and stellar connection
that only exists in w e
for yesterday, yesteryear's
where I live and breathe
your thousands of melodies
chirpily glad, and miserably mad
times that held our hands
intertwined, lost in one and another
not just once in a while but
all of the time
the stars that we took on our
way to the galaxies made of dreams
nowadays I look at stars you twinkling to me
finding it so hard still
to detach from ground on my own
lost without the magic of
soul of you and stellar connection
that only exists in w e
lauantai 15. lokakuuta 2016
Lapsen palkkio
Kaiken vallan, voiman
kätket toivon
taakse noiden ruskeiden
sinisten, harmaiden
smaragdin vihreiden
lapsen silmien
loistaen tai vaatien
tarvitsevin anoen aikuiselta
reaktiota
jokaisessa parissa lapsen silmien
teema sama käy toivoen
tulevaisuuteen, seikkailuun
minne mielikuvitus karkailee
kysymys nyt ja aina kuuluu
minkälaisena palaa vastaus aikuisen
------------------------------
hmmm...yritänköhän hieman liikaa karistaa irti "masentuneen runopojan"
viittaa...no, ainakin yritän, jos ei muuten niin äitin mieliksi, kirjoittaa jotain
nättiä ja positiivista (tai ainakin neutraalia), ettei äitin tartte aina niin raskain sydämin blogia lukea...
jotenkin ei vaan tunnu omalta muu kuin maentelu :D
Child's Reward
All the power
and hope
lie in those browns, blues,
greys and greens
of eyes of a child
glimmering or requiring
needfully pleading for an adult
to respond
in every set of eyes of a child
theme goes on of hope,
future and ventures to where
imagination only leads one
question now is proposed
what does the child have for the answer
and hope
lie in those browns, blues,
greys and greens
of eyes of a child
glimmering or requiring
needfully pleading for an adult
to respond
in every set of eyes of a child
theme goes on of hope,
future and ventures to where
imagination only leads one
question now is proposed
what does the child have for the answer
Taivaiden lapsia
Värein sekoittunein
kaikillepaljasstuen
kuin äitimme
ja isämme
lihassa
lapsia alla taivaan
vain, sinisen
maalarin harjalla
sävyjä sen
-------------------------------------
Children Of The Skies
Mixed colors seen
by all
like our mother
and father
of flesh
we all are
children under skies
blue
solely brushed
with unique hues
by all
like our mother
and father
of flesh
we all are
children under skies
blue
solely brushed
with unique hues
perjantai 7. lokakuuta 2016
Elämää akanvirrassa
Katse
virrassa
vesi, heijastus, osasia, levinneinä
kaoottisesti
menneisyys
rakentaa nykyisyyden, jos
tuijotan humina päässäni, huimaa
kuin kidutusta katseen
silti nuo palaset rakentuvat yhteen
merkitykselliseksi kokonaisuudeksi
vastakaiku
kuohut saavat lopulta
rauhansa
virtani, minun
pysäyttämätön akanvirta
onko koskessa pisara, joka ei
koskaan
vapaudu pyörteestä
ikuisesti pyörien kieppuen kierien
saman kiven takana
takana, edessä vai
vieressä
mietin
vangittuna ja kahlittuna kaikiksi päiviksi
kuolematon ratkaisu
tuskattomaan kidutukseen
virta on moniulotteinen elämä aikaviivekuvan
valokuva
veistos
pienoinen kiusaus nanosekunnin
valon kaappaaman hetken
jolla on loputtomasti uniikkeja uudelleentulemisia
vieressä ja toisella puolella
maailmaa
universumia
missä tahansa
veistos silmän saalis
tulkittavaksi
silmät pirun tuijottamassa minua takaisin
luunytimeen
hytisen, ja kysyy
kysymyksiä joiden
vastauksia en halua ymmärtää
kuin vene keskellä järveä myrskyn silmässä
kysymyksiä kuin salamia
kuka minä olen
miksi ja
kaikki maailma
elämä
muut ja
tomusta taivaaseen
mitä varten minä
tippa pieni
akanvirrassa
mikä on arvoni virralle
jos vain kierrän samaa kiemuraa
läpi aikojen
elämäni
vai minäkö olen juuri se
jolla kaikki pysyy kasassa
-----------------------
Look
at the flow
water, reflection, fractions, spread
in chaotic manner
the past to
build present, if
I stare, at hum in my head, dizzy
like torture of sight
yet those pieces come together to
meaningful solution
response
whitewater does
eventually find its peace
my current is
unstoppable maelstrom
is there a drop in the rapid that never
is released from
the swirl
forever turning spinning whirling
behind the same rock
behind, in front or
beside
I wonder
caught and trapped to all her days
immortal solution to
painless torment
flow is multidimensional life of time lapse shot
still pic
a sculpture
one tiny tease of a nanosecond of
light captured event that
has endless unique recurrences in
next beside
other side of the globe
universe
any where
a sculpture caught by eye to
interpret
eyes of the devil staring me back
to the marrow of my spine,
shivers, and asks
questions I
am wary
to even understand
like boat in the middle of the lake caught in thunderstorm
questions in flashing images
who am I
why and
all of the world
life
others and
dirt parallel to skies
what for
me
small
the drop in maelstrom
what is my worth to the current
if I only swirl the same swirl
through the time of
my life
or am I the one holding it
all together
virrassa
vesi, heijastus, osasia, levinneinä
kaoottisesti
menneisyys
rakentaa nykyisyyden, jos
tuijotan humina päässäni, huimaa
kuin kidutusta katseen
silti nuo palaset rakentuvat yhteen
merkitykselliseksi kokonaisuudeksi
vastakaiku
kuohut saavat lopulta
rauhansa
virtani, minun
pysäyttämätön akanvirta
onko koskessa pisara, joka ei
koskaan
vapaudu pyörteestä
ikuisesti pyörien kieppuen kierien
saman kiven takana
takana, edessä vai
vieressä
mietin
vangittuna ja kahlittuna kaikiksi päiviksi
kuolematon ratkaisu
tuskattomaan kidutukseen
virta on moniulotteinen elämä aikaviivekuvan
valokuva
veistos
pienoinen kiusaus nanosekunnin
valon kaappaaman hetken
jolla on loputtomasti uniikkeja uudelleentulemisia
vieressä ja toisella puolella
maailmaa
universumia
missä tahansa
veistos silmän saalis
tulkittavaksi
silmät pirun tuijottamassa minua takaisin
luunytimeen
hytisen, ja kysyy
kysymyksiä joiden
vastauksia en halua ymmärtää
kuin vene keskellä järveä myrskyn silmässä
kysymyksiä kuin salamia
kuka minä olen
miksi ja
kaikki maailma
elämä
muut ja
tomusta taivaaseen
mitä varten minä
tippa pieni
akanvirrassa
mikä on arvoni virralle
jos vain kierrän samaa kiemuraa
läpi aikojen
elämäni
vai minäkö olen juuri se
jolla kaikki pysyy kasassa
-----------------------
Look
at the flow
water, reflection, fractions, spread
in chaotic manner
the past to
build present, if
I stare, at hum in my head, dizzy
like torture of sight
yet those pieces come together to
meaningful solution
response
whitewater does
eventually find its peace
my current is
unstoppable maelstrom
is there a drop in the rapid that never
is released from
the swirl
forever turning spinning whirling
behind the same rock
behind, in front or
beside
I wonder
caught and trapped to all her days
immortal solution to
painless torment
flow is multidimensional life of time lapse shot
still pic
a sculpture
one tiny tease of a nanosecond of
light captured event that
has endless unique recurrences in
next beside
other side of the globe
universe
any where
a sculpture caught by eye to
interpret
eyes of the devil staring me back
to the marrow of my spine,
shivers, and asks
questions I
am wary
to even understand
like boat in the middle of the lake caught in thunderstorm
questions in flashing images
who am I
why and
all of the world
life
others and
dirt parallel to skies
what for
me
small
the drop in maelstrom
what is my worth to the current
if I only swirl the same swirl
through the time of
my life
or am I the one holding it
all together
tiistai 4. lokakuuta 2016
Yöllisellä ajelulla
Lamppulyhty, lamppulyhty
lamppulyhty
kovempaa, kovempaa teille ilman valoja
keskiyö
sinisen taivaan hämärässä
pellot
kantavat yllään sumun taakkaa
lailla ballerinojen miljoonien huojuvien
hellästi yön hentoisessa
unohteliaassa huojunnassa
ajan satasta vaikka
tiedän etten saisi
yksinäinen asfaltti nielee
ja pakottaa
ja painan lisää kaasua
usvaa ohuesti tien pinnalla
autoni näkökentän korkealla
matkustaa
painan lisää
kaasua
lennän läpi pilvien
ikkuna raollaan antaa
yön kylmän reiden sisään
sujahtaa
painaen niskalleni sen
kylmän mutta
pehmeän
suljen silmät ja
irrotan ratista ja
painan lisää
kaasua
milloin,
milloin olen tuntenut
oloni näin vapaaksi
------------------------
Night Ride
Lamp light, lamp light,
lamp light,
faster, faster to roads with no light
midnight
dusk of clear blue sky
fields are
holding the weight of the fog
like millions of ballerinas swaying
gently in night's
slight forgetful breeze
I am doing hundred
I know I shouldn't but winding
lonely tarmac compels
and I push the pedal some more
thin layer of haze
travelling on the road in
the level of my cars sight
I press on
flying through clouds
window half open and
night's cold
presses her thigh against
my neck
cold but soft and shivers not
I close my eyes and
ease my hands off the wheel and
push the pedal some more
when have I felt
this free
lamp light,
faster, faster to roads with no light
midnight
dusk of clear blue sky
fields are
holding the weight of the fog
like millions of ballerinas swaying
gently in night's
slight forgetful breeze
I am doing hundred
I know I shouldn't but winding
lonely tarmac compels
and I push the pedal some more
thin layer of haze
travelling on the road in
the level of my cars sight
I press on
flying through clouds
window half open and
night's cold
presses her thigh against
my neck
cold but soft and shivers not
I close my eyes and
ease my hands off the wheel and
push the pedal some more
when have I felt
this free
sunnuntai 2. lokakuuta 2016
Tapan männynneulasia
Hiljaisuus vaikeroi sisälläni
hengittäessäni sisään elämää
ja ulos
hautajaissaattueita
kävelyretkeni metsässä viiltää
kipeästi haavoja neulasiin ja
lehdet putoavat jäljessäni
kuten olen pudonnut aikojen
epätoivoon
itsekin
mädäntyen, ne antavat uuden elämän
sen sijaan minä, hiljennän kaiken sen
jälkeeni jättäen
kuiskauksia epätoivon
elän kirjoittaakseni
verta vuotavia kirjaimia paperille
tavoittaakseni elämälleni kuolemattomuutta
sillä paperi on
jo kuollut
olemme
veljeksiä siinä
-----------------------
hengittäessäni sisään elämää
ja ulos
hautajaissaattueita
kävelyretkeni metsässä viiltää
kipeästi haavoja neulasiin ja
lehdet putoavat jäljessäni
kuten olen pudonnut aikojen
epätoivoon
itsekin
mädäntyen, ne antavat uuden elämän
sen sijaan minä, hiljennän kaiken sen
jälkeeni jättäen
kuiskauksia epätoivon
elän kirjoittaakseni
verta vuotavia kirjaimia paperille
tavoittaakseni elämälleni kuolemattomuutta
sillä paperi on
jo kuollut
olemme
veljeksiä siinä
-----------------------
Killing Pine Needles
Silence weeps in me
as I inhale life
and breathe out
funeral processions
my walks in the woods
ache wounds on needles and
leaves dive behind me
like I have fallen in despairs of time
rotten, they give birth to new
instead I, have silenced the life out
leaving trails
of agonized whispers
I live to write
sanguine letters to paper
with desire to achieve immortality
for the paper has
yet died
brothers
we are
as I inhale life
and breathe out
funeral processions
my walks in the woods
ache wounds on needles and
leaves dive behind me
like I have fallen in despairs of time
rotten, they give birth to new
instead I, have silenced the life out
leaving trails
of agonized whispers
I live to write
sanguine letters to paper
with desire to achieve immortality
for the paper has
yet died
brothers
we are
torstai 29. syyskuuta 2016
Hiljaisuus minussa
Yöllä
kuistin portailla
ohuen ilman hoiperteleva havina
kirpeänä kosketuksena poskellani
silmäni sytyttävät
tuikkivia tähtiä taivaalle
ja valtava tila sisälläni
kylpee rentouttavaa hiljaisuutta
hengäisen ulos universumin
ja vedän syvään
henkeä
---------------
käännös, vähä muutin..parempi englanniksi
At night
on the porch
the hovering of thin air's
crisp touch on my skin
my eyes
light twinkle stars
and the space inside me
bathe in soothing silence
I breathe out the universe
and inhale deep
kuistin portailla
ohuen ilman hoiperteleva havina
kirpeänä kosketuksena poskellani
silmäni sytyttävät
tuikkivia tähtiä taivaalle
ja valtava tila sisälläni
kylpee rentouttavaa hiljaisuutta
hengäisen ulos universumin
ja vedän syvään
henkeä
---------------
käännös, vähä muutin..parempi englanniksi
At night
on the porch
the hovering of thin air's
crisp touch on my skin
my eyes
light twinkle stars
and the space inside me
bathe in soothing silence
I breathe out the universe
and inhale deep
Tunnisteet:
hiljaisuus,
rauha,
taivas,
tähdet,
tähtitaivas,
yö
tiistai 27. syyskuuta 2016
Saari selkeällä on siellä, tiedän
Käy allokko kalliolle
vaahdoten vauhkoten
laineilla hukkuu purjeeni
revenneenä
selkeällä näen sen juuri
siellä kaukana jossain
öisin vain tähdet
sateella pisarat, mittaavat matkaa
sumuissa suutelen muistoa
kerran käyskentelin hymyssä hehkuvan
auringon
paahteessa paistavassa kellot käymästä
saaden
selkeällä näen sut vielä siellä
laidalla horisontin keikkuen
yöni unelmoin taivasalla, suojana vain
veneeni haaksirikkoutunut
selkeällä
vielä kaukana siellä
vaahdoten vauhkoten
laineilla hukkuu purjeeni
revenneenä
selkeällä näen sen juuri
siellä kaukana jossain
öisin vain tähdet
sateella pisarat, mittaavat matkaa
sumuissa suutelen muistoa
kerran käyskentelin hymyssä hehkuvan
auringon
paahteessa paistavassa kellot käymästä
saaden
selkeällä näen sut vielä siellä
laidalla horisontin keikkuen
yöni unelmoin taivasalla, suojana vain
veneeni haaksirikkoutunut
selkeällä
vielä kaukana siellä
Etanan rallia
Katseeseen liimantuen
putoan polville
taloaan kantaen
selässään, tuntosarvillaan laiskasti
katsoen limaista rallia
tuntia käy hitaasti
aivan
mutta henkeäsalvaten me
matkustimme koko
metrin
----------------
pikkuarkiluontoruno, käännös
putoan polville
taloaan kantaen
selässään, tuntosarvillaan laiskasti
katsoen limaista rallia
tuntia käy hitaasti
aivan
mutta henkeäsalvaten me
matkustimme koko
metrin
----------------
pikkuarkiluontoruno, käännös
Elinkautinen (NH 1)
Istun sängyllä
tyhjyys tuijottaa minua suoraan silmiin
ajatukset sulkevat valtaansa, kontrolloivat
kaikkea kehoa
iski kuin luonto lyö lastaan
kun haluaa näyttää kenelle kuka on mitä
mutta sisälläni
jättimäinen raekuuro taivaalta
tyhjältä
repien suojautumisemme sekunneissa
antaen sateenvarjolle elämänsä
kyytiä
kirjaimellisesti
kuollut
sateenvarjo
kuolema sisällä
kehoni
kohtaloa, syvempää merkitystä vai
universaalinen välttämättömyys?
en tarvitse puolustusta
vetoan syyllisyyteen
mikä on tuomio tahdon
vain tiedoksi
niin tai näin tiedän
olen tuomittu elinkautiseen
sen jälkeen unelmoin päästäväni irti
nauttien hyvyydestä
ja pienimmistä asioista
ja tuodakseni kuolemani kotiin
toivomuksena tuhkien saavan suunnistaa
merelle tuulisena päivänä
siellä missä kerran olin
onnellinen
tyhjyys tuijottaa minua suoraan silmiin
ajatukset sulkevat valtaansa, kontrolloivat
kaikkea kehoa
iski kuin luonto lyö lastaan
kun haluaa näyttää kenelle kuka on mitä
mutta sisälläni
jättimäinen raekuuro taivaalta
tyhjältä
repien suojautumisemme sekunneissa
antaen sateenvarjolle elämänsä
kyytiä
kirjaimellisesti
kuollut
sateenvarjo
kuolema sisällä
kehoni
kohtaloa, syvempää merkitystä vai
universaalinen välttämättömyys?
en tarvitse puolustusta
vetoan syyllisyyteen
mikä on tuomio tahdon
vain tiedoksi
niin tai näin tiedän
olen tuomittu elinkautiseen
sen jälkeen unelmoin päästäväni irti
nauttien hyvyydestä
ja pienimmistä asioista
ja tuodakseni kuolemani kotiin
toivomuksena tuhkien saavan suunnistaa
merelle tuulisena päivänä
siellä missä kerran olin
onnellinen
---------------------
englannista...hieman, no aika vähä, muuntelin...tiedä onko tuossa niin järkeä, kuulosti englanniksi hienommalta.....
tämä on yhden lyhyen writer's block pätkän purku....otin kirjan jota kirjoitin (ja joka jäi kesken) ja sieltä katkelman, jonka muunsin runoksi....mitä sitä ei tekisi saadakseen kirjoittaa....kirjasta nuo sulun merkinnätkin, jos sitä ihmettelee
lauantai 24. syyskuuta 2016
Yksi yhdessä
Joka puhuu mulle vierain kielin
joista osan tunnen, osan, kuka tietää
keskustelua, huudahduksia, ehdotuksia
ystäväni, ja joskus,
vihollinen
jota rakastan niin
kunnioitankin
suunnattomin mittakaavoin
ja toisaalla hetkessä
vastenmielisenä kuvoksun
tapanani on helposti panokset korottaa
joku taas tyhjentää koko pöydän
tullaan toimeen, hengaillaan ja jo kohta erotaan
kerran kaksi erottu ja hyvästit heitettykin
mutta seitti on sitkas ja niin elastinen
super-pallona palaa perästä
kuin seinästä
aamuinen viha ja sumea myrsky uikuvassa usvassa
jonkun tuijottaessa peilistä peilaillen
nykyään käännän vain selkää
toki rakastaen
joista osan tunnen, osan, kuka tietää
keskustelua, huudahduksia, ehdotuksia
ystäväni, ja joskus,
vihollinen
jota rakastan niin
kunnioitankin
suunnattomin mittakaavoin
ja toisaalla hetkessä
vastenmielisenä kuvoksun
tapanani on helposti panokset korottaa
joku taas tyhjentää koko pöydän
tullaan toimeen, hengaillaan ja jo kohta erotaan
kerran kaksi erottu ja hyvästit heitettykin
mutta seitti on sitkas ja niin elastinen
super-pallona palaa perästä
kuin seinästä
aamuinen viha ja sumea myrsky uikuvassa usvassa
jonkun tuijottaessa peilistä peilaillen
nykyään käännän vain selkää
toki rakastaen
Puukotettuna selkään
Pulveria
pahoinvointia
kateutta kilpailussa
pahin peräisin
takaa-ajosta
käyttämässä aseistaan kavalinta
omaa kalpeaa hohtoaan
puukotettuna selkään
jääpuikolla
pahoinvointia
kateutta kilpailussa
pahin peräisin
takaa-ajosta
käyttämässä aseistaan kavalinta
omaa kalpeaa hohtoaan
puukotettuna selkään
jääpuikolla
tiistai 13. syyskuuta 2016
Rakastan (viii)
...koska
tiedän käsiemme häilyessä
harmoniassa
ja antaessani silmäluomien
kätkeä näköni
näkeväni meidät leijaillen
pilvien seassa
kiertyneinä yhdeksi
enkä ikinä enää en
koskaan palaa takaisin
tiedän käsiemme häilyessä
harmoniassa
ja antaessani silmäluomien
kätkeä näköni
näkeväni meidät leijaillen
pilvien seassa
kiertyneinä yhdeksi
enkä ikinä enää en
koskaan palaa takaisin
Muutama rivi kirjaimia
Teininä
hukassa siltä mitä olen
tajuissani kuitenkin
etten sitä mitä todella olen
tiesitkö olleeni
varjoja tuulessa
muiden luomia
suosittu juu
kuuluisuus kylän
iässä kolmentoista
kiertyneenä kadonneeksi
rikkoen säännöt, sydämet
ja jotain niin haurasta, herkkää
sisälläni
tuskan kasvun vääjäämättömyys
myötä ensi ajatusten selkeiden
naamioitujen paljastukselta
aiemmin
kääntyen itseinhoon, viiltoihin
vetäytymiseen kuin
käärmeen koloon
katoavaan
sisuksista puristettuna elämän
nesteet, toivon haituvat
palavana epävarmuudessa
odotuksiin ulkoa puristaviin
horkkaan, jääkaudeksi jään
kuin sukupuuttoon kuolemaan
yksin, ekponentiaalisesti paisuvaan
tutustuin kuuhun
sielun ystävään, tähtien ympäröimään ja
ajoittaisiin värillä räjähteleviin revontuliin
kylmä, eloton, silti ystävien lähestymä -
ja työnsin ne pois
myrkkyä keuhkoihin, kautta sydämeen
ajatuksiin, riittävästi
ja riittävän hellästi, jotta saatoin elää
nähdäkseni kuolemani täydempänä
odottaen halkeavani sirpaleiksi
löysin ulos tien itse tehdystä yksinäisyydestä ja
kyllä, pelastukseni
kirjaimissa, sanoissa kirjojen itseni
niihin piilottaen
löysin keinon myrkyn liudentaa
sanoissa suurimman:
"Kiitos elämästä, Äiti
Pari riviä tein kirjaimia tänään
Siinä kaikki. Olen onnellinen."
kaikista maailman muusista
otin itseeni kätkien
nuo yksinkertaiset
sanat
ja vielä
ikuisuuteen
myrkkypitoisuuksien
kohotessa puhdistaudun
"Pari riviä...siinä kaikki"
hukassa siltä mitä olen
tajuissani kuitenkin
etten sitä mitä todella olen
tiesitkö olleeni
varjoja tuulessa
muiden luomia
suosittu juu
kuuluisuus kylän
iässä kolmentoista
kiertyneenä kadonneeksi
rikkoen säännöt, sydämet
ja jotain niin haurasta, herkkää
sisälläni
tuskan kasvun vääjäämättömyys
myötä ensi ajatusten selkeiden
naamioitujen paljastukselta
aiemmin
kääntyen itseinhoon, viiltoihin
vetäytymiseen kuin
käärmeen koloon
katoavaan
sisuksista puristettuna elämän
nesteet, toivon haituvat
palavana epävarmuudessa
odotuksiin ulkoa puristaviin
horkkaan, jääkaudeksi jään
kuin sukupuuttoon kuolemaan
yksin, ekponentiaalisesti paisuvaan
tutustuin kuuhun
sielun ystävään, tähtien ympäröimään ja
ajoittaisiin värillä räjähteleviin revontuliin
kylmä, eloton, silti ystävien lähestymä -
ja työnsin ne pois
myrkkyä keuhkoihin, kautta sydämeen
ajatuksiin, riittävästi
ja riittävän hellästi, jotta saatoin elää
nähdäkseni kuolemani täydempänä
odottaen halkeavani sirpaleiksi
löysin ulos tien itse tehdystä yksinäisyydestä ja
kyllä, pelastukseni
kirjaimissa, sanoissa kirjojen itseni
niihin piilottaen
löysin keinon myrkyn liudentaa
sanoissa suurimman:
"Kiitos elämästä, Äiti
Pari riviä tein kirjaimia tänään
Siinä kaikki. Olen onnellinen."
kaikista maailman muusista
otin itseeni kätkien
nuo yksinkertaiset
sanat
ja vielä
ikuisuuteen
myrkkypitoisuuksien
kohotessa puhdistaudun
"Pari riviä...siinä kaikki"
maanantai 12. syyskuuta 2016
Kuunteletko kuuni, sinäkään
La luna, la luna
hulluna huudan
vihellyksenä varjoissa
sumuina surman suussa
kuuletko, vastaatko
hohdanko minä sulle
välistä vaikertavain
telkein kalterein
horjuvien haiventen
pilven pirstaleiden
hohdanko sulle kellertävää kajoa
huomisen huokausta
huomaatko mua vai
hullunako huudan
maan matosille vain
kuuleeko kukaan
sieluni sirpaleita
kivussa sisältä viiltäviä
joita sulle mä huudan
la luna, la luna
--------------------------------
joo, nyt on niin monen kuukauden writer's block, että minulle
kelpaa tämäkin roska, kiitos
hulluna huudan
vihellyksenä varjoissa
sumuina surman suussa
kuuletko, vastaatko
hohdanko minä sulle
välistä vaikertavain
telkein kalterein
horjuvien haiventen
pilven pirstaleiden
hohdanko sulle kellertävää kajoa
huomisen huokausta
huomaatko mua vai
hullunako huudan
maan matosille vain
kuuleeko kukaan
sieluni sirpaleita
kivussa sisältä viiltäviä
joita sulle mä huudan
la luna, la luna
--------------------------------
joo, nyt on niin monen kuukauden writer's block, että minulle
kelpaa tämäkin roska, kiitos
perjantai 26. elokuuta 2016
Rakennettu shampanjalaseista
Liikkeen lait
jotakin huutaa läpi vihan
lait pirstaleiksi
sekunniksi
joka halkeaa neutroneiksi
hidastettuna
katumusta, ennen sitä
ylpeyttä
en muista mikä aihe oli
tällä kertaa
vahvan paksun painavan lasin
kyllä
ääni joka ei satuttanut
korvia, vaan jotain
siitä, mitä minä olen
kristallisia shampanjalaseja
minun rakennuspalikoina käytettyjä
vahvassa tykistötulessa
nyrkinkokoisten kivien
sirpaleita ja vesipisaroita ilmassa
halkaisten toisen sekunnin
palasia
häpeällä
pitkin keittötä
törmättyään tiskialtaaseen -
ensimmäinen aggressioni aikuisena
kuulen enkeleiden itkevän
siinä lasten vierellä
voiko rakastaa niin paljolti
että se satuttaa
kuten Lennie jumaloi niitä söpöjä pehmeitä asioita
olen nähnyt ainakin vilahduksia
taivaiden porteilta
kun olemme
yhtä
hän hymyilee
pois faktoja elämästä
rahatta olen matkannut ympäri maailman
tuhannet kerrat
päästämällä irti putoamaan hänen sinisiin
silmiin henkeäsalpaaviin
matkalla takaisin käärinyt taivaat
ja tähdet mukaani
ja silti, siinä seison
häpeässä
liikaa ylpeänä myöntämään
kuunnellen itkua
jotakin huutaa läpi vihan
lait pirstaleiksi
sekunniksi
joka halkeaa neutroneiksi
hidastettuna
katumusta, ennen sitä
ylpeyttä
en muista mikä aihe oli
tällä kertaa
vahvan paksun painavan lasin
kyllä
ääni joka ei satuttanut
korvia, vaan jotain
siitä, mitä minä olen
kristallisia shampanjalaseja
minun rakennuspalikoina käytettyjä
vahvassa tykistötulessa
nyrkinkokoisten kivien
sirpaleita ja vesipisaroita ilmassa
halkaisten toisen sekunnin
palasia
häpeällä
pitkin keittötä
törmättyään tiskialtaaseen -
ensimmäinen aggressioni aikuisena
kuulen enkeleiden itkevän
siinä lasten vierellä
voiko rakastaa niin paljolti
että se satuttaa
kuten Lennie jumaloi niitä söpöjä pehmeitä asioita
olen nähnyt ainakin vilahduksia
taivaiden porteilta
kun olemme
yhtä
hän hymyilee
pois faktoja elämästä
rahatta olen matkannut ympäri maailman
tuhannet kerrat
päästämällä irti putoamaan hänen sinisiin
silmiin henkeäsalpaaviin
matkalla takaisin käärinyt taivaat
ja tähdet mukaani
ja silti, siinä seison
häpeässä
liikaa ylpeänä myöntämään
kuunnellen itkua
sunnuntai 26. kesäkuuta 2016
Reality säikähtäneenä kuoliaaksi
Tässäpä teille: 24/7, realityä ja saippuaunelmia
yksinkertaisuuksia yksinkertaisille
aivonsulattajille tai wannabeelle
todellisuus säikähtäisi kuoliaaksi
nähdessään peilikuvansa
ja niin myös TV
realiteettinsä
tätäkö varten minut on tehty?
yksinkertaisuuksia yksinkertaisille
aivonsulattajille tai wannabeelle
todellisuus säikähtäisi kuoliaaksi
nähdessään peilikuvansa
ja niin myös TV
realiteettinsä
tätäkö varten minut on tehty?
torstai 23. kesäkuuta 2016
Hullu tyytyy kuuhun
Tähdet, kaukana
kuin unelmat
jos luovutamme
ja teemme niistä vain
päiväunia
etsi ystävä,
kaksi, unelmoikaa yhdessä
samaa unelmaa
älä ole hullu
ja tyydy kuuhun
varmasti keräilemme
matkalla tähtien loistoa
kuin unelmat
jos luovutamme
ja teemme niistä vain
päiväunia
etsi ystävä,
kaksi, unelmoikaa yhdessä
samaa unelmaa
älä ole hullu
ja tyydy kuuhun
varmasti keräilemme
matkalla tähtien loistoa
Köysiä, myrkkyjä ja aseita
Voi kun oisin
kansalainen U S ja A:aan
oisin jo Walmartista
ostanut oman
mennyt tähtitaivaan alle
tuntenut kylmän piston leuan alla
katseeni Orionissa kiinni
ja lähtenyt kivuttomasti täältä
tai oisipa mulla malja verraton
vanhaa kunnon myrkkyjuomaa
voi, mikä ihana lähtö ennen loppua päivien
sikarin kera ehkä viinin tai
peräti konjakin ellei
sitten liian hienoa pilattavaksi
kitkerän myrkyn kera
mutta ei, ei täällä eikä tässä ajassa
saa edes kunnollista reseptiä insomniaan
vaihtoehdot harvassa: köysi niin barbaarinen
ja ranteet, oi, taidan jäädä
paria tuumaa vaille vajaaksi miehestä
siis "tässä seison, enkä muuta voi"*
ja sittenkin - kirjoitan taas ja
uudelleen naimisissakin
nauttien niin välillä suuresti
tuskien sanoittamisesta
elämästäkin
-----------------------------------
lainaus: Martti Luther
kansalainen U S ja A:aan
oisin jo Walmartista
ostanut oman
mennyt tähtitaivaan alle
tuntenut kylmän piston leuan alla
katseeni Orionissa kiinni
ja lähtenyt kivuttomasti täältä
tai oisipa mulla malja verraton
vanhaa kunnon myrkkyjuomaa
voi, mikä ihana lähtö ennen loppua päivien
sikarin kera ehkä viinin tai
peräti konjakin ellei
sitten liian hienoa pilattavaksi
kitkerän myrkyn kera
mutta ei, ei täällä eikä tässä ajassa
saa edes kunnollista reseptiä insomniaan
vaihtoehdot harvassa: köysi niin barbaarinen
ja ranteet, oi, taidan jäädä
paria tuumaa vaille vajaaksi miehestä
siis "tässä seison, enkä muuta voi"*
ja sittenkin - kirjoitan taas ja
uudelleen naimisissakin
nauttien niin välillä suuresti
tuskien sanoittamisesta
elämästäkin
-----------------------------------
lainaus: Martti Luther
tiistai 14. kesäkuuta 2016
Perhosia ja ihmisiä
Perhosia ja ihmisiä
oletko tarkannut perhosen lentoa koskaan
kuin rattijuoppona lentokoneella
lentävät
katso! perhonen, hymyilee lapsen naama
"viaton" mieli
kuinka moni korjaa ritariperhosen
sen olevan?
värein kirjavin muodoin
monin kuten
mekin
polttomerkittyinä selkeästi
erottavin elämin
sisältä ja päältä
me
perhoset saaliina läpi
koko elämän
suhteellisesti suurimman
osan eivät todella
elossa ollenkaan
perhosia tuulessa
ajan
kuvittele pisara ilmassa
laskeutuen päällemme
kesken huteran
lentomme
elämän saaliiksi
perhosverkkoon tai
paljain käsin
valtava on vaikutus sillä
miten tulkitsemme elämää
sisällämme
mielikuvana kirkas,
Värikäs lento päiväkin aurinkoinen ihmisen käytöstä kahlitaan säännöin ja lakisanoin omaksi suojelukseksi
muutoin varjojen mailla
asuvat ajatulsemme
tiesithän varmaan perhosista
90%:n elävän yössä
niin on meidän elettävä lentomme
ilman itsepetosta
metamorfoosi tapahtuu vain
lapsesta aikuiseksi
muuta ei ole
ilman asiain kieltämistä
oletko tarkannut perhosen lentoa koskaan
kuin rattijuoppona lentokoneella
lentävät
katso! perhonen, hymyilee lapsen naama
"viaton" mieli
kuinka moni korjaa ritariperhosen
sen olevan?
värein kirjavin muodoin
monin kuten
mekin
polttomerkittyinä selkeästi
erottavin elämin
sisältä ja päältä
me
perhoset saaliina läpi
koko elämän
suhteellisesti suurimman
osan eivät todella
elossa ollenkaan
perhosia tuulessa
ajan
kuvittele pisara ilmassa
laskeutuen päällemme
kesken huteran
lentomme
elämän saaliiksi
perhosverkkoon tai
paljain käsin
valtava on vaikutus sillä
miten tulkitsemme elämää
sisällämme
mielikuvana kirkas,
Värikäs lento päiväkin aurinkoinen ihmisen käytöstä kahlitaan säännöin ja lakisanoin omaksi suojelukseksi
muutoin varjojen mailla
asuvat ajatulsemme
tiesithän varmaan perhosista
90%:n elävän yössä
niin on meidän elettävä lentomme
ilman itsepetosta
metamorfoosi tapahtuu vain
lapsesta aikuiseksi
muuta ei ole
ilman asiain kieltämistä
sunnuntai 12. kesäkuuta 2016
Nipullinen elämää
Elämä
on nippu sanoja
uudelleen ja uudelleen
ne järjestän
sovituksiksi,
tunnoiksi päivien
on nippu sanoja
uudelleen ja uudelleen
ne järjestän
sovituksiksi,
tunnoiksi päivien
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)