Käy allokko kalliolle
vaahdoten vauhkoten
laineilla hukkuu purjeeni
revenneenä
selkeällä näen sen juuri
siellä kaukana jossain
öisin vain tähdet
sateella pisarat, mittaavat matkaa
sumuissa suutelen muistoa
kerran käyskentelin hymyssä hehkuvan
auringon
paahteessa paistavassa kellot käymästä
saaden
selkeällä näen sut vielä siellä
laidalla horisontin keikkuen
yöni unelmoin taivasalla, suojana vain
veneeni haaksirikkoutunut
selkeällä
vielä kaukana siellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti