Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

lauantai 26. marraskuuta 2016

Maalissa siellä, vielä

Tiedän tiedän
kuka minä olen
vakuutan sen

mutta näissä myrskyissä
vesi kiehuten vaahdoten
ja pisaroita

myrskyssä
hulluuteen asti analysoida

kohden päämäärää
peräänantamattomana
navigoin

ja tiedän
tahdon tietää
perille saavun

mutta näissä tuulissa
on tuonelan tuntua ja vainoa

natisee inisee vaikeroi
purteni perimmäinen perusta
jo joustaa puu
sen pehmeys alla kuoren

maaliin tiedän
tahdon ainakin vielä

mutta pilvet ja pimeys
vellovat tiellä
tähdittä taistella pimeällä vielä

myrskyveteen olen vetänyt viivan
perille vievän

tahdon
tiedän

toivon pois epätoivon
mutta elämä ympärillä
keskellä
kaiken tiellä

1 kommentti: