Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Öiden välissä on tila

Näen unta unesta
jossa ei tarvitse herätä
unesta joka tulee kysymällä
hereillä

autoja, ihmisiä sumeina
ilman reaktiota valuvat
näkökentässä
impressionistinen maalaus
liikkuvana
tärisevää pahoinvointia
silmäluomet kuin raskas matto
sirkusteltan kangas painavan notkea
päässäni humisee
pöly tuulessa
kehoni kankea kivi
tuuli taivuttaa puita kuin naru jousta
taivunko minäkin
sydän ilman verta
lyö hitaasti, vaihdellen

kumpaa yötä kohden
kaipaisin
   toisen tunnen
      toista pelkään

ei tarkene istua vielä
ettei kaappaa ennen aikaa uni
komennossani marssin eteen päin
muurahaisena jonossa

jaksan hitaasti, iltaan asti

jaksan
            jaksan
                        jaksan

vällyjen välissä vihdoin
huomaan jo nukkuneeni päivän

insomnia
                insomnia
                                insomnia

1 kommentti: