Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

tiistai 20. lokakuuta 2015

Nainen

Nainen
jumalten jälkiruokaa
taivas jää toiseksi
enkelien unelmatkin
hiukset, huulet, sormet niin hentoiset
reidet reilut joilla käteni kulkea, rinnat
varpaat
silmien säihkyvä syvyys
upoten unohtua
säteilee kuutamon pilvien varjoon
hän puhuu
huulet
kuuntelen, mutten kuule
nauraa,  hymy, kihelmöivä kikatus
hymyilen vaan tiedä en mille
noituva nauru
valloittava
mahtavan ohut
pehmeys ja kissamaisuus
huulet

kuiskaus
koskettaessani häntä
kuolen ja  katoan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti