Myrsky aavikolla

Jano, himoten jokaista kosteaa molekyyliä

elämää, naurun kaikua

avarassa tilassa

kaikua muistuttamaan kuka olin

aurinko ei hymyile kuin sarjakuvissa

rentouttavin mielikuvin jotka nyt

heijastelevat vain kangastuksin

se roihuaa polttaa painostaa ja tukehduttaa

aavikolla ei ole pakopaikkaa

vaisto tuo paikalle

haaskalinnut

odottamaan kiertelemään silmät minussa

yritän olla näkemättä

piileskellä varjossani

paljastamatta todellista mielentilaani

epätoivoon asti kutistaa

olemassaoloni

yrityksenä olla hiekan murunen ja

piilottaa itseni sumentaakseni heidän aistinsa

jotta jättäisivät rauhaan

unohduksiin

hiekkaan

odotan

toivomisen hylänneenä

teeskennellen kärsivällisyyttä

toivo on kääntynyt avuttomaksi

jo kauan toivotaan parasta on

ollut kaksi pitkää kirosanaa

ihmeiden odottelua

ilman katetta

sateesta

päivät pitkät kaatavasta

aavikolle

myrskyä kehittyväksi

janoa sammuttamaan

------------------------------------------

Rainstorm In The Desert

The thirst to every molecule of humidity
for life, laughter to echo
in vast space
echo to remind who I once was

sun doesn't smile like in the cartoons
and relaxing images that now
reflect only as a mirage

it scorches burns pressures and suffocates
in the desert one cannot hide
the instinct brings around
the vultures

to wait and circle eyes on you all the time
I try not to see them
to hide my shadow
from revealing the state of my mind

to desperation to diminish
that I am

attempt to became tiny as a grain of sand and
hide my existence to blur their instincts
and leave me be
forgotten
in the sand

I wait
I have done with wishing
pretend the patience
since hope has turned helpless
best wishes have long been words of curses

await for miracles that
never fulfill

the rain
to pour down for days
in the desert
the rainstorm to evolve
to quench the thirst

Reikiä päässä

Surinaa mehiläispesällinen
värinää äänien
kaupungin valot eivät
nuku, koskaan
ne kiertävät, vuorottelevat
pitääkseen pääni pyörällä
kuin saattaakseen pöllöt
kateellisiksi hyödyttöminä päineen
vertailussa

identiteetti hajallaan
olevien äänien, häiriöiden
kääntyillen, kuvaten kaiken
rakentaakseen todellisuuteni
muistille, jossa on liikaa reikiä

pudottelen asioita liikkuessa
muistoja, dataa

elefantti
posliinikaupassa
olen
sisälläni

älykäs ja tarpeellinen;
se vain lipsahti otteestani
niin monasti läpi reikien


hetkessä
kynttilän liekin välkkeessä
aikaisen aamun usvassa kun
en vieläkään ole unessa
aurinko vielä nousee kauniina
maailmalle
imen itseeni hetkestä
reikien vuotaessa muun






---------------------------------

Holes In My Head

Bee nest of buzz, the sounds tremor
lights of the city never sleep
they rotate, they take turns to keep
my head spinning as if to make
owls envy with their heads useless
in comparison

identity of scattered noises, distractions
turning, taking picture after another
constructing my reality to
memory with too many holes in it

I drop things when I move
memories, data
the elephant
in the porcelain shop
I am
in me

Smart and useful
It just slipped out of the reach
through the holes so many times

in a moment
watch a candle light flicker
early morning fog when I'm still not asleep
sun still rises beautiful to the world
I suck in from the instant for
the holes leak else

Soihtuja kuplassa

Massat massoittavat tullakseen samanmielisiksi
tyhjäpäiset, tullakseen totuuden torviksi
ainoaksi oikeaksi tavaksi olla

karjaa kahdella jalalla, aivot
paimennettavissa kuin lammaslauma
soihdut sytytetty
kaavut korvattu
meidän oikeamielisillä teoilla
yhtä halveksuntamme nimissä

vihollisemme, syntynyt röyhkeydestämme
me tapamme ja ryöstämme
toisessa todellisuudessa
luodussa ollaksemme turtia

koskemattomia aidoille ihmisille
puolueellisina yhteiskunnallisista olennoista
syöksymme kaduille lyömään toisia lyömään yhteiskuntaa
vuorovaikutuksen mykkäkoulua
yhtenäisyyden nimissä


kaikkitietävä me, minä, raivo
hauraus piilossa sisällä




------------------------------------

Torches In The Bubble

masses amass to become like-minded
lightheaded, to be the unicorns of truth
the only right the only way to be

we are cattle walking with two feet, brains
to be herded like sheep
torches are lit
hoods have been replaced with
our righteous deeds
unity is in the name of our contempt

the adversary, given it's birth in our arrogance
we kill and we plunder
in the other reality
created for us to be numb

untouchable to genuine human beings
detached from societal beings
we hit the streets to hit the others to hit the society
silent treatment of interaction
for the sake of unity

omniscient us, I, the rage,
the fragility hidden inside

Yhteys

Ei, en ole erityinen
vain yksi
kasvo väkijoukossa, mutta
olen se joka
heiluttaa kättään

sinä
sitävastoin
jälkeen tutkiskelevien vilkausten
arvioiden ja puntarointien
olet se
joka heilutat kättäsi
minulle
täysin vieraalle
ja vain yhdelle kasvolle väkijoukossa

ja lopulta kysymys miksi
veisi pohjan siltä mitä me todella olemme
ihmisinä


------------------------------------

Connection

No, I am not special
just another
face in the crowd but
I am the one
just waving

you
on the other hand
after thorough glances
estimates and evaluations
are the one
waving back
at me
a total stranger and
just another face in the crowd

and in the end the question why
would undermine who we truly are
as humans

Sanoja valittuna

Elämä
nipullinen sanoja
aina uudelleen
ne järjestelen
sovituksiksi mukaellen
tuntoja päivien



---------------------

Words Of My Choices

Life
a bundle of words
time and again I
rearrange them to
arrangements according
to the sentiments of the day

Tähtitaivas

Pyörii, kiertää
valtavalla vauhdilla
paikallaan

silmät sidottuna
sinne ja sen taakse
silmät revittynä selälleen

tyhjyyden takana
taikuutta

taivas on minun
vain jos tuijotan tummaan
yöhön siniseen

kirkas valkoinen keskellä
ei mitään
syvyyksistä synkän puhuvista

suljen yhden silmilläni jälkeen hartaan
harkinnan ja

teen siitä itselleni huomisen
toivolla toimivan

Tie tulevaisuuteen

Yksin
innostuksen tyhjiö
väristykset jännityksen
edellä oleva, tuleva
välttämättömyys
minä




--------------------

Path To The Days To Come

Alone
a void of enthusiasm
the chill of the thrill
what shall be ahead
the inevitable
me

Tanssia tilojen välissä

Itkuako kuulen
vaiko vain särkyjä silmien
tuijottamasta tähdillä täytettyä taivasta

taikuus
tai taas yksi illuusio traaginen
kaukopartiossa reunalla
realiteettien

sattumia suupalaksi, askelia apinoiden
hurmaantuneita liioitellun epäsuhtaa autuutta
kirjoihin tyylien joilla tanssia
välistä elämän ja sen tulvivain tilaisuuksien

saippuakuplat jotka puhalsimme
shampanja poreileva
lumen jyvä kristallinen
kyyneleet pitkin poskea
ilman lupaa

kuinka hauraita
ne ovat olevinaan

----------------------

Dancing In Between Spaces

Do I hear cries
or is it just my sore eyes
from staring the star blazed skies

the magic or
another one of my illusion tragic
outpost near the edge of
reality

taking chances, few steps to ape
enchanted overtly dis-proportioned bliss
of varieties of styles of dances
from between life and all its chances

soap bubbles we blew then
the sparkling champagne
the crystal grain of snow
tears that run down my cheek
unauthorized

how fragile
they all appear to be

Sävyjä

Lehti, lähtevät, lehdet
lentäen leijuen parvissa vaeltaen
ryöppy värien kahlitsi ne
kuin elämä maalaten pikselein yltäkylläisin
kaikin unohtunein vivahtein

me lennämme ja leijumme
ilman siipiä
värein ennalta annetuin
reitein ainutlaatuisin unohtumattomin

ja käymme vielä aloillemme jättääksemme jälkemme
tullaksemme yhdeksi


------------------------------

All The Hues

Leaf, leaving, leaves
flying floating in flocks they are roaming
flush of color caught in them
as life has painted pixels with abundance
of all the forgotten hues

we fly and flutter
without wings
with the colors we are given
via routes unique unforgotten

and as we settle down we make are marks
and became one

Tyhjyys

Tyhjyys
kipu
hetkien tuska joka
kestää aina kauemmin kuin kestääkään
haluan hakata ne irti
mutta olen kyvytön
tappamaan sen joka todella olen



--------------------------------------

[ The emptiness ]

The emptiness
the hurt
pain of moments that
always last longer they actually do
I want to hack them off
but I am unable
to kill who I truly am

Laskuvarjojääkäreitä

Likaiset mätääntyneet
jäljet

jos joku jätti keksivanan seurattavaksi
joku toinen söi ne
hukassa

likaiset mätääntyneet
laskuvarjojääkärit
muistojen

toivon ne pois
vihaan ne pois
vihaan itseni pois

likaiset mätääntyneet
sytyttäisitkö taivaat ilmiliekkeihin

likaiset mätääntyneet
arvet parantumattomat



---------------------------------

Rotten Paratroopers

Dirty rotten
trails

if someone left a trail of cookies
then someone else
ate them
lost

dirty rotten
paratroopers
of my memories

I wish you away
I hate you away
I hate myself away

dirty rotten
who would light the skies into flames

dirty rotten
scars that never heal

Mielen päällä

 

En edes aio yrittää kertoa sinulle mitä mielessäni liikkuu

kuinka

sinä edes

voisit ikinä

muodostaa mielen joka voisi pohtia

minun

ajatukseni juoksuja

sielun veljiä?

juu, ja lentäviä yksisarvisia

jos ihmiset kerran ilmaisisivat heidän

todelliset ajatuksensa

olen aika lailla ja absoluuttisen varma

että

yksikään sielu ei enää saisi kielessä veljeä

sitä minulla oli mielen päällä

jos sitä olit etsimässä

olitko?

 

---------------------------------------

A Thought In My Head

I am not even going to try to tell you what is going on in my mind
how
could you
even ever begin
to formulate a mind that would contemplate
my
trails of thought

soul mates?
yeah, and flying unicorns
if people would once express there
true thoughts
I am pretty much and absolutely sure
that
no soul would ever mate in a language anymore

that is what I had in my head
if it was what you were looking for
did you?

Betonin murusia

Mustaa
paksua ja vahvaa
kuin betonia
ja silti revittävissä riekaleiksi
jälkeen halkeaman
toisen ja jälkeen sen
murjottuna päivä
päivän perään

ja kuka olet sisältä
murentuu
kyyneliksi yhdestäkin
sanasta
normaalisti niin yhdentekevästä

tyhjyys
riittävän avara
kattaakseen galaksillisia
hiljaisuutta
tuskaa

matelevat mutinat kun yrität
uikuttaa kuinka tunnet
ei mitään
sen sisällä -
kaikki avaruus
ilman jälkiä elämästä

pyytää apua
yhtä hyödyllistä kuin
viiltää ranteesi

käsittämättömyys



piiritetty
painostettu
yllätetty


varmuudella auringon nousevan
huomenna
turhaan





-------------------------------------------------

Shattered Concrete

Blackness
thick and heavy
like concrete
yet easy to rip apart
after the crack
another and then some
rammed on daily
basis

the basis of who you are
crumble
to tears from one single
word
normally so indifferent

emptiness
vast enough to
hold galaxies
of silence
of pain

the murmurs when you try to
sob someone how you feel
nothing
inside it -
all that space
without a trace of life

reach out
is as useful as cutting
your wrists

uncomprahendability

surrounded
suppressed
surprised

with certainty of sun rising
tomorrow
in vain

Liikuta minulle vuoria

Käyn näitä huoneita kuin etsien

kuinka muistot kietovat itseensä tuoksuja

kuin höyhen akanvirrassa, oksa kosken kuohuissa

yksinäinen on jyvä hiekan autiomaassa

visertävä rakkauslaulu tyhjyydessä kaikuen

siirrä minulle vuoria ja silti kaipaan sinut takaisin



-------------------------------------

Move Me Mountains

I walk these rooms as if searching

how can memories possess perfumes

like a feather in a maelstrom, a branch in white-water

lonely is a grain of sand in desert

chirping love song that echoes to emptiness

show me how mountains move and I still long you coming back

Puuterin kevyttä

Lakanat
lumipellot pumpulin


jätit jälkeesi


huumaavan tuoksusi




-----------------------------------

Powder light

Linen
powder snowy fields

you have left

your enchanting fragrance
behind

Kaasuuntuneita unelmia

Hourin
masennuksen
harmoniassa
sadepisaroiden iskeytyessä

valuessa pitkin tuulilasia
mikseivät ne kuole?

moottori käy
on käynyt jo aikaa ja päällekin
auto on pysynyt paikoillaan

annan katseeni sumeta
nähdäkseni epäselvyydessä

unelmoin autotallin ympärille rakentuvan
haistaa savun
viekotella antaa kaasujen

viedäkseen paikkaan missä
minun ei enää tarvitse
olla


------------------------------------------

Fumes of Dreams

I drivel
depression in
harmony
with raindrops crashing

sliding through the windshield
why do they not die?

engine's running
has been awhile and then some
car has stayed put

I blur my sight to
see obscurity

I dream a garage to build up around me to
smell the smoke and
be lured by fumes

to carry me to a place where
I don't have to
be

Läpikulkumatkalla

Mysteerit
ja unelmat elämän
leijailevat ohitse
hentoisina huolettomina aliravittuina
valssien välistä minut ohittain

leualla käteen nojaten
huokaan
jospa joskus
olisi yksi varattuna minulle
kerran





-------------------------------

Passing

Mysteries
and dreams
of life floating by
softly uncared unnurtured
just walzing through and passing by

hand against my chin
I sigh
if there ever
would be one for me
sometime

Masennuksen maailmassa

Tulevaisuuteni rikki
huomiseni ruodassa
kuin keskitalven maa
jäässä, kuollut ja tyyni
maa joka antaa: ei mitään
maa jäässä tunnottomaksi

tunnottomaksi tuntemaan
toivomaan
sillä toivo on poissa
toivo on erehtynyt
uskomaan että olisi
unelmia paremmasta
valosta auringon antamasta
tapahtumain varjostamasta

varjoissa vaanii hämärä
elämän varjo
elämän hukatun
joka sammuttaa kaikki huomiset
joissa elää, joille rakentaa
horisontin maassa lupausten
maan hedelmällisen, Eedenin
lupausten nyt rikottujen
hajalleen hajoitettujen
kuin siemenet viskattuna pellolle
sinne tänne pellolle Tuonelan

hyljeksii minua kuolema
paeten vain mieleni poimuihin
mieleni raajarikon rääpäleen
väkijoukossa vähäisen
huonosti ravitun

ei sillä että sen väliä
uskoa tai olla uskomatta
että voisi olla
valoa ja elämällä tarkoitusta

ilosta orpona
olemassa vain
koska taytyy yrittää
unelmoida uskomattomia
teoriassa toteutumattomia
käytännössä koskettamattomia

harjoitus ei tee aina mestaria
harjoitus tuottaa tuskaa niin käytännössä
kuin teoriassakin
käytännössä vain sattuu enemmän
teoriassa täydellistä tuskassa
on elää hulluudessa



-------------------
alun perin englanniksi..oli joku kilpailu jossa piti kirjoittaa jonku kaavan mukaan...en jaksanu kaavaa raahata sellaisenaan suomeksi vaan aika reippaasti mukillen

Depression Of Life

My future broken
my tomorrows frozen
frozen like winter ground
frozen, dead and calm
ground that gives non
ground frozen numb
numb to feel
numb to hope
hope in lost
hope mistaken
mistaken to believe
mistaken to dream
dream of better
dream of light
light the sun shines
light the events shadow
shadow that brings dusk
shadow of life
life that is wasted
life that turns off tomorrows
tomorrows to live
tomorrows to build on
on the horizon
on the promised land
land of Eden
land of promises
promises now shattered
promises all too scattered
scattered like crane on field
scattered on fields of death
death that evades me
death escaping only to my mind
mind too crippled
mind a weakling
weakling in crowds
weakling nurtured not
not that it matters
not to believe
believe there could be light
believe life was meant to be
be orphaned from joy
be only because one has to
to try
to dream the impossible
impossible in theory
impossible in practice
practice doesn't make perfect
practice hurts in theory and practice
practice just hurts more
perfect in theory of madness

Muistinpanoja elämästä

Kirjoitan niitä
muistiin
ihmisistä, ajatuksista
pyörien, hyörien, sinkoillen menettäen otteensa maailmasta
muistiinpanoja muistiinpanoista
riivattuna, mieltäni kaltoin kohtelen
kirjoitan kirjaa, toistakin, sarjoja
telkkariin ja runoja, jotka eivät tee selkoa itsellenikään
muistiinpanoja servetteihin, kynällä, kaiverran puukolla salakuljetetulla
muistiinpanoja, pakko on tehdä
kaikki on ainutkertaista ja  muistiinpanoihini säilytettävä
tulevat menevät keinuvat kelluvat - aika on tehnyt tarpeettoman itsestään
muistiinpanoja tunnille, sekunnille ja sen murto-osalle
muistiinpanoja, kaikki on minulla kaikella
vessapaperilla, vihkosissa, kirjoitettuna kirjoihin ja
kirjoitan ilman loppua tai sen alkua
muistiinpanoissa minä olen ja ilman
en, muistiinpanot vietynäminulta
sekoan ja lakoan kannettavaksi pois

-------------------------------------------------


Notes On Life

I write them,
the notes
on people, of thoughts
running, spinning, loosing their grip of this world
notes on notes
obsessed, abusing my mind
I'm writing a book and another, series
for television and poems that make no sense to even me myself
notes on napkins, written on pen and carved with the smuggled knife
notes, I must make them notes
everything's unique, has to be preserved in my notes
they come and go, whirl and float - and time has made herself useless
notes on hour, minute and seconds and fraction of
notes, I have them here all
on tissues and notebooks, written on books and
I write them with no end to the sight
notes, are all that I am and without I am
not, notes taken away
I flip and fall and be carried away

Minä yksin istun

Yksin, istun
silmät naulattuina
taivaaseen

puut kumartavat
nöyrinä niin
minä, jälkeen jätettynä
autiolla torilla avaralla

yksinäinen tippa vettä
poskelleni laskeutuu
itke minulle
itkethän

huokaus kuin väristykset
hyytävän ilman
tuuli ottaa vauhtia tönien kaoottisesti puita
heitellen lehtiä raivollansa, roskia

väristyksiä pitkin suonia kohden nopeammin ja
voimallansa hakkaavaa sydäntä
puhuri ujeltaa nimeäni jokaisella lehdellä
johon se nojaa
täydellä painollansa, ja minä
muljahdan ahdistuksissani nurin päin



puut, koko metsä
valoja salamoina räjähtäen
kuin jättimäisen ulkoilmadiskon tavoin
noroja virtaa pitkin niskaa, kasvoja
sisälläni kärsimykseni
vapauttaa itsensä
eikä kukaan voi tietää

minä, ulisten kuin
ukkosmyrsky



----------------------------------------------


[I Alone Sit]

I alone sit
my eyes nailed up
to the skies

trees bend to their
humble bow
I, left behind
on empty market square

lonely drop of water
lands on my cheek
cry for me
would you

I feel my sigh like shivers
at cold
wind picks up speed shoving chaotically the trees
and throwing leaves around, and trash

tremble through the veins into rapidly and
fiercefully pumping heart
the breeze wails my name on every leaf it leans
her full weight on, and I
turn anxious inside out

trees, the whole forest,
lights are flashing
as if in a giant discotheque outdoors
rivulets run down the neck, my face
my inner torment
sets itself free
and no-one could ever see

me, wailing
as a thunderstorm

Rakkaus korjaa TV antennin

Peltikatolla liukkautta

havaittavissa

pakkassäällä

alustana täydellinen

lennolle liukurin

ellei lasketa

pudotusta

antenni on väärällään

alku talven tuulten jäljiltä

livenä, juuri ja nyt

Idolsin finaali kaudelta kahdeksan

vaimo on vaimo, rakkaus on vaimo
ja elämäkin, vaimo

jalka poikki, niska, kaikki
nimeen vaimon tahdon
lipokas on kiipeäminen
pelokas sen yrittäjä


------------------------------------------


Love Fixes Antenna

Plate roof slippery when
covered on ice
perfect for
a snow glider slide
if not the fall

antenna has been harassed
by early winter's gales
live on, now, at once,
the Idols finale season number nine

wife's a wife, love's a wife
and life's a wife

break a leg and break a neck
in the name of life of wife
it's a slippery climb

i've been scared twice in my life

Nauloja selässä

Taivaat kertovat kyllä kuinka pieni saatat olla
vertailussa hävitys ja häväistys

etäisyyttä annettuna
hankalampaa havaita
viallisuuksia
sovittamattomia palasia

käsittääkseen tarvitsee kyvyn nähdä
kuvata täydellisesti
kuka todella on

kiikareilla kauas kyllä nähdä mutta
kuva todellinen on keinotekoinen
ja esineet taustapeilissä usein ilmenevät
lähempänä kuin oikeasti olevat

läheltä voi nähdä kuka olet
mutta nähdä toinen kokonaisuudessaan
on vaikeampaa
irtautua itsestään ihan vain kurkistaakseen?

taakse jääneet päivät kullatut
teot tuomitut tuhkaksi tuhotut
virheet, vajavaisuudet
seuraillen varjojen tiellä koskaan sallitulla
tutkiakseen perinpohjin




nauloja selässä, iskettynä, ruoskilla ruoskittuna
häntäsi naulanauhana viuhuen parjausten parrasvalossa

revi, pakene, taistele, väistele, kisko
sitä sairaammalla vimmalla nauloja selkääsi saat

hellät voimat huomaansa pakottavat voivat
pysäyttää ja itsensä naulitsemisen tainnuttaa

parantuakseen muutamat naulat vaaditaan
hintana eilisen hyväksymään


----------------------------------------------------

Nails In The Back

The skies tell you how small you can be
devastation in comparison

the longer the distance
the harder to see the
imperfections
the misfitting parts

to perceive one needs vision and
to picture perfect
who one is

remember that binocular sight is
real yet artificial
and objects in the rear view mirror may appear closer than they are

who you are can be seen close
but to see one as
a whole
is harder
secede from oneself to peek?

past golden the good old days but
doomed deeds
flaws, incompleteness
follow in shadows never permitted
to truly be investigated

nails to your back, smacked
in a string floating in the limelight of your tail
the more tugging, fleeing, fighting
the more they nail you

a gentle power of a hug to hold you still for awhile
could stop the crucifying yourself

to heal one needs to accept
some nails

Ensisuudelma

Suorat lähes lumen vaaleat hiukset
viattomat siniset silmät kuin järven kirkasvetisen
tuli vähemmän tyynenä palaen rinnassa poikatytön
sydämeni kahdeksan vanhana menetin

neuvottelut ankarat
vaikka tiesin minusta pitävän
ehkei ollut tyttö tyyliltään suukotteluun

korotin panokset kaikkeen mitä omistin
klausuulit kovat; salaisuudeksi ikuisuuksiin
teko oli jäävä ja piilossa toimitettava

viisi markkaa ja neitsyys
ja jännitys kaiken sen pyyhki mukanaan
muistijäljet suudelman kokonaan


-----------------------------------

First Kiss

Straight almost snow white hair
innocent blue eyes like clear watered lake
fire burning not so serene inside this tomboy
I lost my heart at the age of eight

negotiations were hard
though I knew she liked me from start
perhaps wasn't the kissing kind

raised my stakes to all I got
clauses she had of forever silence and
act to be conduct
in hide

five bucks gone and virginity
all the thrill of it erased though
my whole memory

Maalissa siellä, vielä

Tiedän tiedän
kuka minä olen
vakuutan sen

mutta näissä myrskyissä
vesi kiehuten vaahdoten
ja pisaroita

myrskyssä
hulluuteen asti analysoida

kohden päämäärää
peräänantamattomana
navigoin

ja tiedän
tahdon tietää
perille saavun

mutta näissä tuulissa
on tuonelan tuntua ja vainoa

natisee inisee vaikeroi
purteni perimmäinen perusta
jo joustaa puu
sen pehmeys alla kuoren

maaliin tiedän
tahdon ainakin vielä

mutta pilvet ja pimeys
vellovat tiellä
tähdittä taistella pimeällä vielä

myrskyveteen olen vetänyt viivan
perille vievän

tahdon
tiedän

toivon pois epätoivon
mutta elämä ympärillä
keskellä
kaiken tiellä

Ensilumi

Märkä asfaltti imee itseensä
yltäkylläisesti, ylettömästi
kuin peittelemättömän nälkäinen vauva
imemässä rintaa
täydellisen keskittyneenä
silmät suljettuna näkemästä
tavoitellen tahtoa taivuttaa
valoa alistumaan
loppumaan
olemasta ollenkaan

kuinka on monta kilometriä
valoa vienyt
kuinkahan miljoonaa ziljoonaa sädettä
hukattu suotta

turhaan, tyhjään


ja lopulta kerran

silmät selällään ihmetyksestä
kiiluen tuijottaen
sukellus pilviin ikkunasta lentokoneen
pumpulia, höyhen hajamielisessä tuulessa
kuin hentoinen kuiskaus
keskeltä painajaisen
"olet turvassa ain"
kelluvassa keitaassa

hattarasipsejä
laskuvarjoilla, hidastettuna filminä
levollisuudessa

ensimmäisestä ikinä, silmäyksestä,
tähän asti päivään
vuodesta toiseen
toistuvana sanani:
olet täällä, vihdoin
tervetulleena, ihmeenä
päivän, hurmaavampana kuin koskaan
taas ja kerran ikuisesti

saattueena kuninkaallisten
hienovaraisen arvokkaana
hiljalleen liukuen kevyesti
ihailtavaksi aplodein
höyhenenä hiljalleen
taivaalta tippuen
kuin enkelin sylinä
autuaasti avoinna

lumihiutale ripselläsi
valaisee katseesi
säihkyen päivääni

Luonnon kuosit kuolemaan

Käy luonto verhokaapilleen
taas kuosia uutta etsimään
aikaan paikkaan istuvia
pidempiä paksumpia
tumman tarkemmin
puhuvia

pigmenttinä uupumusta
paljon puhuvaa masennnusta

peitellään ja peitotaan
kunnes alkaa tukahduttaa
jo sitten siihen vielä  lisätään

laitetaanko lehdillä
maa homehtuneen hajuksi
pilvet päälle peittämään
vähempääkin valoa
viskataanko väliin
vihmovaa tuulta
sen seitsemän sulanutta
ensilunta

vettä veden vuoksi
märkää kylmää jotta
tuntea sen voisin
sisältä ja päältä
nähdä kun en saata

taivunko taistelutta ruumiiksi
rumaksi tähän
maaksi murheelliseksi
odottamaan

iskethän sitten taas piikillä
jään rintaan
takaisin elämään


-------------------------------------

ulkoilu piristää ja kirjoittaminen puhdistaa...kun inhoaa
jotain niin tuskin siitä ehtii kovasti nauttimaan...vuosien
kokemuksella tiedän toki mitä kuukaudet tulevat tuovat tullessaan
mutten tiedä helpottaako...ehkä jokin tällä kertaa yllättää ja rikkoo
kaavan...muussa tapauksessa seuraavat positiiviset raapustukset
saapuvat noin 6-7 kuukauden päästä

Luonnon luomus

Hentoinen tuli
rakosessa kivien
vain lämmittämään
minut sisältä
yön hiljaa lipuvassa
hämärässä

aurinko vielä maillaan
kuulen silti kuinka touhuaa
piilossa siellä
hetkessä, kuin keskustelussa
kanssa ympäröivän
kauneuden

katson nuotion
liekkejä pehmeässä tanssissaan
hauraan harmoniassa järven tyven
kuin vastapestyt satiiniliinat sängyssä
keskeyttämät hyppiväin kalain
jotka lyövät sydäntäni
kahdesti kerralla

puro pirteä siinä
kivellä heittämän
visertää nuotion mailleen,
levolleen laskettua
pulputtaa loputtomiin
istujalle kivellä kuuntelijan

kädestä juon nektariinia elämän
hiljaiset rauhaisat kasvavat
äänet sisälläni
valtaviksi

rauha hallitsee lailla diktaattorin
tunnen kuinka hengittäminen
aivan
olisi turhaa

 

 

--------------------------------------------

 

jossain kesän muisteloissa tämä käännös...enää seitsemän kuukautta

ja toivo syttyy taas elämään tässä kolhiintuneessa ruumiissa

 

Talking To Nature

Brittle fire between
the rocks just to warm
me inside
in night's slight dusk

sun is down but
I hear her being busy elsewhere
feels like I'm talking
with surrounding beauty

I look at the fireplace
flames dancing softly and
the lake delicate in harmony like
newly washed satin sheets in made out bed
abrupt by fish jumping to surface
every time my heart pumps twice

the creek nearby
I visit after fire has gone to bed
I hear it chirping from distance
glucking when nearer
I sit on a rock
and cradle myself to her talk
never ending smooth chatter

I drink up from my hand
the nectar of life
silent sounds of peace grow
vast in me
feels like I don't have to breathe anymore
tranquility rules as a dictator in here

 

Olipa kerran metsässä

Jätettynä jälkeen
vai minäkö jätin
itseni luonnottomaan
epätoivon metsään


jälkiä jäljittää, kyllä
mutta minne vievät
köynnöksinä käärmeinä luikertavat
lumoavat
etsien minut sisältä ulos ja uudelleen
nurkkaan heitettynä hervottomana
kuoppaan porsaanreiän perästä
pelloille pelkojen
haistavat sen
minussa

niukkuudella ruuan, suullisella
janoon juotavaksi
heikompana kuin
uskoinkaan

päivän paiste lehtien torjuma
heijastus kangastuksena



iltaisin sihisten saapuen

ruumiita eilisten, ruuaksi
raahaten

jännite yöllisten sähköiskujen
märällä sienellä jokaiseen hermosoluun
jonka omistan muistoja
palauttamaan



rampaantuneena aamu saapuu haluamaan
kaipaamaan nopeampaa
vapautumista
elämästä

Once Upon In The Woods

Left behind
or did I leave
myself to the unnatural
forests of despair

traces to follow, yes,
but where do they lead
vines like serpents lure and linger
searching me, inside out
and thrown about
to hole after finding loop of a hole
into the field of fear, they smell
it on me

scarcity of food and only mouthful
of life to drink; I'm weaker as I
would have thought

the day's shines shielded by leaves
and reflect a mirage

the evenings come hissing and
hauling the corpses of
yesterday's meals

voltage of the night electrocuted
with wet sponges on every tiny nerve
I possess that holds memories

crippled, the morning has left me wanting to
crave nothing but a quick
release of this life

Kynän vallassa

Kynä kaunis vaan petollinen
kuurokin vielä, kirjoittaa
mitä mieleen muljahtaa
mieli tekee sen
ei järkeä tottele
ajatusten mun

koloja kaivelee mieleni
sopukoista oudoimmista
ajoittain, piittaamatta pätkää
piilotellen sanoja kuin
en niitä tavoittaisi

silti ilman sulkaa kaunista
tavoittaa kuolematonta ja aitoa
olisi mun mahdotonta

vankina kynän vallan
ei tihkua saata puristamalla
taivaat aukene ei
patoluukut tuskien

täydeksi käy sisälläin
tarinoiden tuhansien tunteiden
ellei kynäni niitä laula
sielustansa eloon kanna


------------------------------------

Mighty Pen Of A Poet

A pen beautiful but perfidious
deaf even, writes
what it pleases
obeys not my common sense

mines cavities utmost peculiar
at times, cares not an inch,
hiding away words as if,
I could not them recall

yet without the will of the quill,
to capture beauty or immortality,
would quite impossible
to be

prisoner of the mighty pen,
squeezed in pressure -
skies open not
nor flood gates of dam of pain

crowds inside me
thousands of stories, feelings,
if not the pen release
them to live

Piirretty tähtikuvioihin

Sydämeni päivät perätysten
eilistä, eilisvuotta kohden
jossa elän ja hengitän
sinun tuhansia melodioita
sirkuttavan hehkeitä, musertavan hulluja

aikoja jotka sitoivat kätemme
yhteen liimatuiksi, toisiin eksyneinä
ei vain hetken hekumaksi
vaan kaiken ajan kattavaksi

oi tähtiä joita kaappasimme
matkallamme läpi galaksien
unelmiemme

katson tähtiin, sinun, tuikkiviin
vaikeroiden vaivalloisesti, yrittäen
jalat maasta irrottaa
sielusi taiatta hukassa
tähtikuvioissa
katoavissa ilman kahta
ilman meitä

---------------------------------------------

Stellar Connection

Everyday my heart sings
for yesterday, yesteryear's
where I live and breathe
your thousands of melodies
chirpily glad, and miserably mad

times that held our hands
intertwined, lost in one and another
not just once in a while but
all of the time

the stars that we took on our
way to the galaxies made of dreams

nowadays I look at stars you twinkling to me
finding it so hard still
to detach from ground on my own
lost without the magic of
soul of you and stellar connection
that only exists in  w e

 

 

Lapsen palkkio

Kaiken vallan, voiman
kätket toivon
taakse noiden ruskeiden
sinisten, harmaiden
smaragdin vihreiden
lapsen silmien

loistaen tai vaatien
tarvitsevin anoen aikuiselta
reaktiota

jokaisessa parissa lapsen silmien
teema sama käy toivoen
tulevaisuuteen, seikkailuun
minne mielikuvitus karkailee


kysymys nyt ja aina kuuluu
minkälaisena palaa vastaus aikuisen

------------------------------

hmmm...yritänköhän hieman liikaa karistaa irti "masentuneen runopojan"
viittaa...no, ainakin yritän, jos ei muuten niin äitin mieliksi, kirjoittaa jotain
nättiä ja positiivista (tai ainakin neutraalia), ettei äitin tartte aina niin raskain sydämin blogia lukea...
jotenkin ei vaan tunnu omalta muu kuin maentelu  :D

Child's Reward

All the power
and hope
lie in those browns, blues,
greys and greens
of eyes of a child

glimmering or requiring
needfully pleading for an adult
to respond

in every set of eyes of a child
theme goes on of hope,
future and ventures to where
imagination only leads one

question now is proposed
what does the child have for the answer

Taivaiden lapsia

Värein sekoittunein
kaikillepaljasstuen

kuin äitimme
ja isämme
lihassa

lapsia alla taivaan
vain, sinisen

maalarin harjalla
sävyjä sen

-------------------------------------

Children Of The Skies

Mixed colors seen
by all

like our mother
and father
of flesh

we all are
children under skies
blue

solely brushed
with unique hues

Elämää akanvirrassa

Katse
virrassa
vesi, heijastus, osasia, levinneinä
kaoottisesti

menneisyys
rakentaa nykyisyyden, jos
tuijotan humina päässäni, huimaa
kuin kidutusta katseen

silti nuo palaset rakentuvat yhteen
merkitykselliseksi kokonaisuudeksi
vastakaiku
kuohut saavat lopulta
rauhansa

virtani, minun
pysäyttämätön akanvirta

onko koskessa pisara, joka ei
koskaan
vapaudu pyörteestä
ikuisesti pyörien kieppuen kierien
saman kiven takana

takana, edessä vai
vieressä
mietin

vangittuna ja kahlittuna kaikiksi päiviksi
kuolematon ratkaisu
tuskattomaan kidutukseen
virta on moniulotteinen elämä aikaviivekuvan

valokuva
veistos
pienoinen kiusaus nanosekunnin
valon kaappaaman hetken
jolla on loputtomasti uniikkeja uudelleentulemisia
vieressä ja toisella puolella
maailmaa
universumia
missä tahansa
veistos silmän saalis
tulkittavaksi

silmät pirun tuijottamassa minua takaisin
luunytimeen
hytisen, ja kysyy
kysymyksiä joiden
vastauksia en halua ymmärtää

kuin vene keskellä järveä myrskyn silmässä
kysymyksiä kuin salamia
kuka minä olen
miksi ja
kaikki maailma
elämä
muut ja
tomusta taivaaseen
mitä varten minä
tippa pieni
akanvirrassa

mikä on arvoni virralle
jos vain kierrän samaa kiemuraa
läpi aikojen
elämäni
vai minäkö olen juuri se
jolla kaikki pysyy kasassa


-----------------------



Look
at the flow
water, reflection, fractions, spread
in chaotic manner

the past to
build present, if
I stare, at hum in my head, dizzy
like torture of sight

yet those pieces come together to
meaningful solution
response
whitewater does
eventually find its peace

my current is
unstoppable maelstrom

is there a drop in the rapid that never
is released from
the swirl
forever turning spinning whirling
behind the same rock

behind, in front or
beside
I wonder

caught and trapped to all her days
immortal solution to
painless torment
flow is multidimensional life of time lapse shot

still pic
a sculpture
one tiny tease of a nanosecond of
light captured event that
has endless unique recurrences in
next beside
other side of the globe
universe
any where
a sculpture caught by eye to
interpret

eyes of the devil staring me back
to the marrow of my spine,
shivers, and asks
questions I
am wary
to even understand

like boat in the middle of the lake caught in thunderstorm
questions in flashing images
who am I
why and
all of the world
life
others and
dirt parallel to skies
what for
me
small
the drop in maelstrom

what is my worth to the current
if I only swirl the same swirl
through the time of
my life

or am I the one holding it
all together

Yöllisellä ajelulla

Lamppulyhty, lamppulyhty
lamppulyhty

kovempaa, kovempaa teille ilman valoja
keskiyö
sinisen taivaan hämärässä
pellot
kantavat yllään sumun taakkaa
lailla ballerinojen miljoonien huojuvien
hellästi yön hentoisessa
unohteliaassa huojunnassa

ajan satasta vaikka
tiedän etten  saisi
yksinäinen asfaltti nielee
ja pakottaa
ja painan lisää kaasua

usvaa ohuesti tien pinnalla
autoni näkökentän korkealla
matkustaa
painan lisää
kaasua
lennän läpi pilvien

ikkuna raollaan antaa
yön kylmän reiden sisään
sujahtaa
painaen niskalleni sen
kylmän mutta
pehmeän

suljen silmät ja
irrotan ratista ja
painan lisää
kaasua

milloin,
milloin olen tuntenut
oloni näin vapaaksi




------------------------

Night Ride

Lamp light, lamp light,
lamp light,
faster, faster to roads with no light
midnight
dusk of clear blue sky
fields are
holding the weight of the fog
like millions of ballerinas swaying
gently in night's
slight forgetful breeze

I am doing hundred
I know I shouldn't but winding
lonely tarmac compels
and I push the pedal some more

thin layer of haze
travelling on the road in
the level of my cars sight
I press on
flying through clouds

window half open and
night's cold
presses her thigh against
my neck
cold but soft and shivers not

I close my eyes and
ease my hands off the wheel and
push the pedal some more
when have I felt
this free

Tapan männynneulasia

Hiljaisuus vaikeroi sisälläni
hengittäessäni sisään elämää
ja ulos
hautajaissaattueita

kävelyretkeni metsässä viiltää
kipeästi haavoja neulasiin ja
lehdet putoavat jäljessäni
kuten olen pudonnut aikojen
epätoivoon
itsekin

mädäntyen, ne antavat uuden elämän
sen sijaan minä, hiljennän kaiken sen
jälkeeni jättäen
kuiskauksia epätoivon

elän kirjoittaakseni
verta vuotavia kirjaimia paperille
tavoittaakseni elämälleni kuolemattomuutta
sillä paperi on
jo kuollut

olemme
veljeksiä siinä


-----------------------

Killing Pine Needles

Silence weeps in me
as I inhale life
and breathe out
funeral processions

my walks in the woods
ache wounds on needles and
leaves dive behind me
like I have fallen in despairs of time

rotten, they give birth to new
instead I, have silenced the life out
leaving trails
of agonized whispers

I live to write
sanguine letters to paper
with desire to achieve immortality
for the paper has
yet died

brothers
we are

Hiljaisuus minussa

Yöllä
kuistin portailla
ohuen ilman hoiperteleva havina
kirpeänä kosketuksena poskellani

silmäni sytyttävät
tuikkivia tähtiä taivaalle
ja valtava tila sisälläni
kylpee rentouttavaa hiljaisuutta

hengäisen ulos universumin
ja vedän syvään
henkeä


---------------

käännös, vähä muutin..parempi englanniksi


At night
on the porch
the hovering of thin air's
crisp touch on my skin

my eyes
light twinkle stars
and the space inside me
bathe in soothing silence
I breathe out the universe
and inhale deep

Saari selkeällä on siellä, tiedän

Käy allokko kalliolle
vaahdoten vauhkoten
laineilla hukkuu purjeeni
revenneenä

selkeällä näen sen juuri
siellä kaukana jossain

öisin vain tähdet
sateella pisarat, mittaavat matkaa
sumuissa suutelen muistoa

kerran käyskentelin hymyssä hehkuvan
auringon
paahteessa paistavassa kellot käymästä
saaden

selkeällä näen sut vielä siellä
laidalla horisontin keikkuen
yöni unelmoin taivasalla, suojana vain
veneeni haaksirikkoutunut

selkeällä
vielä kaukana siellä

Etanan rallia

Katseeseen liimantuen
putoan polville

taloaan kantaen
selässään, tuntosarvillaan laiskasti

katsoen limaista rallia
tuntia käy hitaasti
aivan

mutta henkeäsalvaten me
matkustimme koko
metrin


----------------

pikkuarkiluontoruno, käännös

Elinkautinen (NH 1)

Istun sängyllä
tyhjyys tuijottaa minua suoraan silmiin
ajatukset sulkevat valtaansa, kontrolloivat
kaikkea kehoa

iski kuin luonto lyö lastaan
kun haluaa näyttää kenelle kuka on mitä
mutta sisälläni
jättimäinen raekuuro taivaalta
tyhjältä
repien suojautumisemme sekunneissa
antaen sateenvarjolle elämänsä
kyytiä

kirjaimellisesti

kuollut
sateenvarjo
kuolema sisällä
kehoni

kohtaloa, syvempää merkitystä vai
universaalinen välttämättömyys?
en tarvitse puolustusta
vetoan syyllisyyteen

mikä on tuomio tahdon
vain tiedoksi
niin tai näin tiedän
olen tuomittu elinkautiseen

sen jälkeen unelmoin päästäväni irti
nauttien hyvyydestä
ja pienimmistä asioista
ja tuodakseni kuolemani kotiin
toivomuksena tuhkien saavan suunnistaa
merelle tuulisena päivänä
siellä missä kerran olin
onnellinen

 ---------------------

 

englannista...hieman, no aika vähä, muuntelin...tiedä onko tuossa niin järkeä, kuulosti englanniksi hienommalta.....

 

tämä on yhden lyhyen writer's block pätkän purku....otin kirjan jota kirjoitin (ja joka jäi kesken) ja sieltä katkelman, jonka muunsin runoksi....mitä sitä ei tekisi saadakseen kirjoittaa....kirjasta nuo sulun merkinnätkin, jos sitä ihmettelee

 

 

 

 

 

Yksi yhdessä

Joka puhuu mulle vierain kielin
joista osan tunnen, osan, kuka tietää
keskustelua, huudahduksia, ehdotuksia
ystäväni, ja joskus,
vihollinen

jota rakastan niin
kunnioitankin
suunnattomin mittakaavoin
ja toisaalla hetkessä
vastenmielisenä kuvoksun

tapanani on helposti panokset korottaa
joku taas tyhjentää koko pöydän

tullaan toimeen, hengaillaan ja jo kohta erotaan
kerran kaksi erottu ja hyvästit heitettykin
mutta seitti on sitkas ja niin elastinen
super-pallona palaa perästä
kuin seinästä



aamuinen viha ja sumea myrsky uikuvassa usvassa
jonkun tuijottaessa peilistä peilaillen
nykyään käännän vain selkää
toki rakastaen

Unelmia

Kunpa voisin vain takaisin
matkata aina
siihen

Puukotettuna selkään

Pulveria
pahoinvointia
kateutta kilpailussa
pahin peräisin
takaa-ajosta

käyttämässä aseistaan kavalinta
omaa kalpeaa hohtoaan
puukotettuna selkään
jääpuikolla

Rakastan (viii)

...koska
tiedän käsiemme häilyessä
harmoniassa
ja antaessani silmäluomien
kätkeä näköni

näkeväni meidät leijaillen
pilvien seassa
kiertyneinä yhdeksi
enkä ikinä enää en
koskaan palaa takaisin

Muutama rivi kirjaimia

Teininä
hukassa siltä mitä olen
tajuissani kuitenkin
etten sitä mitä todella olen

tiesitkö olleeni
varjoja tuulessa
muiden luomia

suosittu juu
kuuluisuus kylän
iässä kolmentoista

kiertyneenä kadonneeksi
rikkoen säännöt, sydämet
ja jotain niin haurasta, herkkää
sisälläni

tuskan kasvun vääjäämättömyys
myötä ensi ajatusten selkeiden
naamioitujen paljastukselta
aiemmin
kääntyen itseinhoon, viiltoihin
vetäytymiseen kuin
käärmeen koloon
katoavaan

sisuksista puristettuna elämän
nesteet, toivon haituvat
palavana epävarmuudessa
odotuksiin ulkoa puristaviin

horkkaan, jääkaudeksi jään
kuin sukupuuttoon kuolemaan
yksin, ekponentiaalisesti paisuvaan
tutustuin kuuhun
sielun ystävään, tähtien ympäröimään ja
ajoittaisiin värillä räjähteleviin revontuliin

kylmä, eloton, silti ystävien lähestymä -
ja työnsin ne pois

myrkkyä keuhkoihin, kautta sydämeen
ajatuksiin, riittävästi
ja riittävän hellästi, jotta saatoin elää
nähdäkseni kuolemani täydempänä
odottaen halkeavani sirpaleiksi

löysin ulos tien itse tehdystä yksinäisyydestä ja
kyllä, pelastukseni
kirjaimissa, sanoissa kirjojen itseni
niihin piilottaen

löysin keinon myrkyn liudentaa
sanoissa suurimman:
"Kiitos elämästä, Äiti
Pari riviä tein kirjaimia tänään
Siinä kaikki. Olen onnellinen."

kaikista maailman muusista
otin itseeni kätkien
nuo yksinkertaiset
sanat

ja vielä
ikuisuuteen
myrkkypitoisuuksien
kohotessa puhdistaudun
"Pari riviä...siinä kaikki"

Kuunteletko kuuni, sinäkään

La luna, la luna
hulluna huudan
vihellyksenä varjoissa
sumuina surman suussa

kuuletko, vastaatko
hohdanko minä sulle
välistä vaikertavain
telkein kalterein
horjuvien haiventen
pilven pirstaleiden

hohdanko sulle kellertävää kajoa
huomisen huokausta
huomaatko mua vai
hullunako  huudan
maan matosille vain

kuuleeko kukaan
sieluni sirpaleita
kivussa sisältä viiltäviä
joita sulle mä huudan
la luna, la luna



--------------------------------

joo, nyt on niin monen kuukauden writer's block, että minulle
kelpaa tämäkin roska, kiitos

Rakennettu shampanjalaseista

Liikkeen lait
jotakin huutaa läpi vihan
lait pirstaleiksi
sekunniksi
joka halkeaa neutroneiksi
hidastettuna
katumusta, ennen sitä
ylpeyttä

en muista mikä aihe oli
tällä kertaa
vahvan paksun painavan lasin
kyllä

ääni joka ei satuttanut
korvia, vaan jotain
siitä, mitä minä olen

kristallisia shampanjalaseja
minun rakennuspalikoina käytettyjä
vahvassa tykistötulessa
nyrkinkokoisten kivien


sirpaleita ja vesipisaroita ilmassa
halkaisten toisen sekunnin
palasia
häpeällä
pitkin keittötä
törmättyään tiskialtaaseen -
ensimmäinen aggressioni aikuisena


kuulen enkeleiden itkevän
siinä lasten vierellä


voiko rakastaa niin paljolti
että se satuttaa
kuten Lennie jumaloi niitä söpöjä pehmeitä asioita


olen nähnyt ainakin vilahduksia
taivaiden porteilta
kun olemme
yhtä
hän hymyilee
pois faktoja elämästä
rahatta olen matkannut ympäri maailman
tuhannet kerrat
päästämällä irti putoamaan hänen sinisiin
silmiin henkeäsalpaaviin
matkalla takaisin käärinyt taivaat
ja tähdet mukaani


ja silti, siinä seison
häpeässä
liikaa ylpeänä myöntämään
kuunnellen itkua

Reality säikähtäneenä kuoliaaksi

Tässäpä teille: 24/7, realityä ja saippuaunelmia
yksinkertaisuuksia yksinkertaisille
aivonsulattajille tai wannabeelle

todellisuus säikähtäisi kuoliaaksi
nähdessään peilikuvansa
ja niin myös TV
realiteettinsä

tätäkö varten minut on tehty?

Hullu tyytyy kuuhun

Tähdet, kaukana
kuin unelmat
jos luovutamme
ja teemme  niistä vain
päiväunia

etsi ystävä,
kaksi, unelmoikaa yhdessä
samaa unelmaa

älä ole hullu
ja tyydy kuuhun
varmasti keräilemme
matkalla tähtien loistoa

Köysiä, myrkkyjä ja aseita

Voi kun oisin
kansalainen U S ja A:aan
oisin jo Walmartista
ostanut oman

mennyt tähtitaivaan alle
tuntenut kylmän piston leuan alla
katseeni Orionissa kiinni
ja lähtenyt kivuttomasti täältä

tai oisipa mulla malja verraton
vanhaa kunnon myrkkyjuomaa
voi, mikä ihana lähtö ennen loppua päivien
sikarin kera ehkä viinin tai
peräti konjakin ellei
sitten liian hienoa pilattavaksi
kitkerän myrkyn kera

mutta ei, ei täällä eikä tässä ajassa
saa edes kunnollista reseptiä insomniaan
vaihtoehdot harvassa: köysi niin barbaarinen
ja ranteet, oi, taidan jäädä
paria tuumaa vaille vajaaksi miehestä

siis "tässä seison, enkä muuta voi"*
ja sittenkin - kirjoitan taas ja
uudelleen naimisissakin
nauttien niin välillä suuresti
tuskien sanoittamisesta
elämästäkin



-----------------------------------

lainaus: Martti Luther

Perhosia ja ihmisiä

Perhosia ja ihmisiä
oletko tarkannut perhosen lentoa koskaan
kuin rattijuoppona lentokoneella
lentävät

katso! perhonen, hymyilee lapsen naama
"viaton" mieli
kuinka moni korjaa ritariperhosen
sen olevan?

värein kirjavin muodoin
monin kuten
mekin
polttomerkittyinä selkeästi
erottavin elämin
sisältä ja päältä
me

perhoset saaliina läpi
koko elämän
suhteellisesti suurimman
osan eivät todella
elossa ollenkaan

perhosia tuulessa
ajan

kuvittele pisara ilmassa
laskeutuen päällemme
kesken huteran
lentomme

elämän saaliiksi
perhosverkkoon tai
paljain käsin
valtava on vaikutus sillä
miten tulkitsemme elämää
sisällämme

mielikuvana kirkas,
Värikäs lento päiväkin aurinkoinen ihmisen käytöstä kahlitaan säännöin ja lakisanoin omaksi suojelukseksi

muutoin varjojen mailla
asuvat ajatulsemme


tiesithän varmaan perhosista
90%:n elävän yössä

niin on meidän elettävä lentomme
ilman itsepetosta

metamorfoosi tapahtuu vain
lapsesta aikuiseksi
muuta ei ole
ilman asiain kieltämistä