katson suoraan läpi
tai en ollenkaan
kuin kaksoistornit
kipuni palaa
tällä saarella
itse kyhätyllä
yksinäisyyden
putoan polvilleni
vain verhottujen silmien
katseiden alla
haistan lihan kun
se palaa
tupakalla
hyöryt kiihottavat ennemmin
kuin satuttavat
arvet eivät parane
koskaan
mutta sattuvat vain
sisällä
aurinko luimuilee vilkuillen
sillan alle jonne
nukahdin
reflektoi paremmin
kuin itse minä
joka katsoo ohi ja taakse
aivan kuin
kaikki olisi hyvin
keittiön pöydällä tanssien
kultani kera kahden leipäveitsen
nukahdin kait minäkin
heräämättä
ajoissa
niin tanssii kultani
kohta neljäntoista kuukauden
peilissä
karkaistulla teräksellä
kahden kesken valintoja
erehdyksistä eteenpäin
syyttää joko muottia
tai tekijää
ja lähteä kutomaan
arpia
**************************
epätoivoinen yritys käsitellä menneisyyden kipeimpiä paikkoja
muutoksia alkuperäiseen, kun ei taipunut ja se oli susi muutenkin...
ehkä näitä ei koskaan saa paperille, mutta käsittely kuitenkin helpottaa
hieman, vaikka arvet eivät koskaan paranekaan....ehkä niiden ei ole tarkoituskaan
tai tarkoitus nimenomaan on, etteivät ne parane, jotta muistaisi mistä on tullut
------------------------------
Mirror
In the mirrorI look straight through
or not at all
like the twin towers
my hurt burns
in this island of
self-constructed
solitude
I only fall down
on my knees
when all eyes are
veiled to see
smell of flesh when
it's burned by
cigarette
fumes rather excite than
bring up the pain
the scars
they never heal but
only hurt inside
sun lurking to glance
under the bridge one
fell asleep
mirrors better
than actual me
still one looks past and beyond
as if
all is just fine
on the kitchen table she
parties, my baby, with two knives
apparently I did nap too
failed to awake
in due time
yeah, she is rocking my baby
and soon she'll be fourteen months old
in the mirror
hardened steel
has two choices
to choose to move on
blame the mold or
the maker
and start gathering
the scars
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti